Juttu lyhyesti
—
Se on kuin lahjapaketti: ilahdut ja vaikuttaa hyvältä, mutta kun avaat narun, huomaat, ettei se ollutkaan hyvä juttu, kuvaili eräs äiti Alajärven sivistystoimen julkistamia suunnitelmia koulujen ja varhaiskasvatuksen muutoksista. Sama ajatus nousi esiin itsellänikin: ensivaikutelma suunnitelmista oli hyvä, mutta asiaan perehtyneiden esille nostamat haasteet ilmeisiä.
Kaikkihan lähti siis siitä, että Alajärven varhaiskasvatuksen yksiköt ovat tupaten täynnä, eikä tarve näytä vähenemisen merkkejä. Mäntymäen päiväkodille piti saada uuden rakennuksen myötä tilat kolmelle ryhmälle, ja pidemmällä aikavälillä oltaisiin voitu luopua vuokratiloista.
Paalijärvellä tiukka ei suunnitelmille
Runsas joukko koulujen ja varhaiskasvatuksen muutoksista huolestuneita kuntalaisia sekä joukko päättäjiä kokoontui tiistai-iltana 29. syyskuuta Paalijärven koululle keskustelemaan siitä, mitä sivistystoimen suunnittelemat muutokset tarkoittaisivat. Yhteinen tahtotila oli keskustelun edetessä selkeä: suunnitelmat eivät tue kyliä ja kylien hyvinvointia. Kylillä, joilla koulut säilyvät nykyisen ennusteen mukaan vielä pitkän aikaa, koulu nähdään vahvana elinvoimatekijänä, ja siihen puuttuminen herättää voimakasta kritiikkiä.
Kyläläiset olivat pohtineet sivistystoimen suunnitelman toteutusedellytyksiä, ja löytäneet paljon ongelmakohtia. Ensinnäkin koulun ja päiväkodin tarpeet eroavat toisistaan niin, että on vaikea saada ne soviteltua yhteen saman katon alla. Myös pihojen saaminen toimivaksi vaatii järjestelyjä, joihin varatut määrärahat eivät riittäisi.
Lasten koulupolun yhtenäisyys alakoulun ajan nähtiin tärkeänä. Koululaisissa tiedotetut muutokset aiheuttivat vastarintaa ja huolta; lasten omakin adressi niitä vastaan oli vireillä. Muutosten nähtiin aiheuttavan koululaisille stressiä ja murhetta. Erityisen huolissaan oltiin erityislapsista, joiden tuen tarve voisi muutoksen myötä kasvaa edelleen. Koulun vaihtaminen olisi tuonut myös haasteita koulumatkaan. Samaa viestiä tuli Myllykankaalta; vaikka välimatka Alakylään ei ole pitkä, voi tie olla vaarallinen.
Spekulaatiot vievät kyliltä vetovoiman
Yksi yhteinen huolenaihe oli kylien vetovoima. Useimmat kylille muuttavat perheet arvostavat kyläkoulua, ja keskustelussa todettiin, että niillä kylillä, joilla koulua ei ole, ei enää juuri rakenneta uusia taloja. Eräs isä puki sanoiksi monen ajatuksen: kaupungin ei tulisi ottaa kevyin perustein esille tällaisia kysymyksiä, sillä ne vaikuttavat suoraan sen maineeseen ja vetovoimaan.
Tilaisuudessa kuultiin myös ehdotuksia vaihtoehtoisiksi suunnitelmiksi: voisiko uudet tilat päiväkodille hankkia parakkirakenteisina ja myydä tarpeen vähetessä pois? Entä jos varhaiskasvatuksen painetta poistettaisiin palkkaamalla perhepäivähoitajia maksamalla palkassa ”kuntalisää” ja tarjoamalla perheille aiempaa suurempaa kuntalisää, myös vanhemmista lapsista? Entä jos Mäntymäen laajennuksen rakentaisi kiinni nykyisen päiväkodin kylkeen, jolloin säästettäisiin monissa tiloissa? Voisiko metsäryhmiä lisätä? Tai laajentaa Luoma-ahon päiväkotia?
Keskustelussa toivottiin kylien tasapuolista kohtelua, avointa valmistelua ja päätöksentekoa ja valmistelun tekemistä rauhassa, ei kovalla kiireellä. Ennen muuta valmistelun toivotaan olevan puolueetonta ja esteellisyyksien selvitettyä hyvissä ajoin.
Sivistystoimen päätös luopua aiotuista muutoksista ilahdutti myös Myllykankaan vanhempia.
–Meitä kuultiin, ja homma laitettiin jäihin. Hyvä näin, kommentoi eräs äiti.
Suvi Hosionaho, toimittaja
