80 vuotta sitten Alajärvellä on ollut rohkeutta panostaa nuorten tulevaisuuteen, miksei olisi nytkin, kysyi lukion rehtorina aloittanut Anne Luodeslampi.
Alajärven keskikoulun ja lukion 80-vuotista taivalta juhlittiin koulukeskuksen auditoriossa perjantaina 28. elokuuta kutsuvieraiden ja lukion väen kesken. Juhlassa nousi esille se, että oppilaitoksen muodostavat ihmiset, opiskelijat ja opettajat, jotka sytyttävät kipinän oppimiseen, mentoroivat ja kulkevat vierellä, rehtori ja muu henkilökunta, eivät seinät tai teknologia. Lukion tavoitteena on yhä nykypäivänäkin kasvattaa ajattelevia, sivistyneitä henkilöitä, jotka kuuntelevat, keskustelevat, ymmärtävät muiden näkemyksiä ja ottavat vastuuta muista sekä käyttävät lahjojaan yhteisön hyväksi.
Sivistystoimenjohtaja Vesa Kantola kertoi, että ennen oman koulun perustamista noin 100 alajärveläistä nuorta opiskeli muilla paikkakunnilla. 1945 päätettiin Alajärvelle perustaa keskikoulu, vaikka sellaistakin mielipidettä oli ilmoilla, ettei sitä tarvita. ”Niitä on jo muilla lähipaikkakunnilla, eikä opetus tue ruumiillista työtä.”
Opetus käynnistyi 1946 pappilan renkituvassa, lähes samalla paikalla, missä lukio nytkin sijaitsee. Koulu siirtyi 1949 Paavolaan ja sitä laajennettiin useaan otteeseen. 1962 valmistuivat lukion ensimmäiset ylioppilaat. 1981 koulu palasi Kaupinniemelle.
–Opetus on muuttunut vuosikymmenien aikana huomattavasti, huomioi Kantola.
Aiemmin piti osata yksityiskohtaisesti kielioppi ja oikeat taivutusmuodot sekä matematiikan yhtälöt, nykyisin painopiste on siirtynyt tiedon soveltamiseen. Tekoälyn aikakaudella tarvitaan, vielä enemmän kuin ennen, kriittistä ajattelua, luovuutta ja inhimillistä vuorovaikutusta.
–Pitäkää kiinni uteliaisuudesta, oppimisen ilosta ja erityisesti toisistanne, Kantola evästi opiskelijoita.
Juhlaan toivat tervehdyksensä useat lukion entiset oppilaat videotervehdysten välityksellä.
Juhlassa julkistettiin koulun uusi esittelyvideo, joka on opiskelijoiden käsialaa. Juhlassa esiintyivät entiset koulun oppilaat, musiikkiopiston opettajat Riitta Thiam, Leena Pesu ja Ritva Siirilä sekä opettajabändi, johon kuuluivat Maria Hautamäki, Mira Ojala, Anne Luodeslampi, Urmas Peräsalo, Pekka Kylkilahti ja Jyrki Paavola.
Juhla jatkuu avoimilla ovilla lauantaina kello 12–14, jolloin koulukeskuksen auditorion aulassa voi tutustua koulun vaiheita esittelevään valokuvanäyttelyyn ja auditoriossa on videoesitykset kello 12, 12.30, 13 ja 13.30. Videolta nähdään entisten opiskelijoiden tervehdykset, uusi esittelyvideo sekä opiskelijoiden tekemä Eettinen kuluttaminen -dokumenttielokuva.
”Opettajat kannustavat ja mahdollistavat”
Mikä on parasta Alajärven lukiossa, Marie Yamaguchi?
Ehdottomasti vapaa ilmapiiri ja opettajat sekä opo, jotka mahdollistavat paljon. Halusin kirjoittaa kahdeksan ainetta, ja opettajat auttavat muun muassa tarjoamalla mahdollisuutta suorittaa kursseja yksityisesti ja jopa antamalla yksityistunteja. Lukio myös motivoi tekemään parhaansa, kertoo neljättä eli viimeistä lukiovuottaan aloittava Yamaguchi.
–80-vuotisjuhla oli mielenkiintoinen. Tulin ajatelleeksi, että pappani on käynyt tämän koulun aikoinaan samoin kuin minä nyt. Hänellä ja hänen luokkalaisillaan on ollut silloin samoja kokemuksia kuin minulla ja meillä nyt; on jännitetty kokeita, on ollut samat perinteet ja pidetty hauskaa.
Oppilas palasi rehtoriksi entiseen lukioonsa
Soinilaislähtöinen Anne Luodeslampi on itsekin Alajärven lukion entinen oppilas vuosilta 1992–1995.
–Siltä ajalta on mukavia muistoja. Silloin oli kolme rinnakkaisluokkaa. Omalla luokallani oli 33 tyttöä, joilla oli alkava kieli ja lyhyt matematiikka. Jo silloin tehtiin yhteistyötä musiikkiopiston kanssa.
Aiemmin Ähtärissä yläkoulun ja lukion rehtorina toiminut Luodeslampi haki vapautunutta Alajärven lukion rehtorin virkaa, koska halusi työssään keskittyä lukion kehittämiseen ja johtamiseen. Työmatkakaan ei pidentynyt kuin 20 kilometriä.
Työ on käynnistynyt mukavissa merkeissä. –Koen, että täällä oli kaikki valmiina, ja oli helppo tulla.
–Täällä on jo yhteisöllisyyttä, mutta uutta on nyt se, että rehtori on täällä koko ajan paikalla. Opiskelijat voivat tulla juttelemaan matalalla kynnyksellä. Se on myös kilpailuvaltti. Uskon, että opiskelijat kertovat tuleville opiskelijoille, kun viihtyvät koulussa. Meillä on hybridiopetusta ja yhteistyötä Järviseudun lukioiden kanssa, opettajia, joilla on rautainen ammattitaito. Tästä tarvitaan viestintää. Koululaisten määrän vähentyessä haluamme olla näkyvillä myös niissä kunnissa, joissa ei ole omaa lukiota.
