Osaatko vastata näihin? Jos et tiedä, arvaa. Vastaukset alla kuvan jälkeen.
1) Mitä pidetään Järviseudun vanhana erityispiirteenä verrattuna läntiseen Etelä-Pohjanmaahan?
1 savolaisuutta ja ruotsalaisvaikutteita X lappalaisasutusta 2 ”väkitukkoisuutta”
2) Minkä nimisenä Järviseudun alue tunnettiin suurpitäjänsä mukaan?
1 Seinäjoen provinssi X Lapuan laita 2 Pietarsaaren markki
3) Lammassaaren ja Vasikkasaaren nimet kertovat, että kotieläimiä vietiin 1600-luvulta alkaen kesäksi vesien ympäröimille alueille, mutta minkä pelossa?
1 hallan X petojen 2 kasakkojen
4) Mitkä taudit tappoivat lapsia 1690-luvun huonoina viljavuosina?
1 Isorokko ja vesirokko X musta surma ja loistaudit 2 punatauti ja lavantauti
5) Missä käytössä Lappajärven koillisrannat olivat 1600-luvulla?
1 perunapeltoina ja juurikaskytöinä X porojen kokoamispaikkoina 2 karjanlaitumina, heinämaina ja tervanpolttoalueina
6) Millaisilla mailla sijaitsivat hyvät tervametsät?
1 kangasmäillä ja soiden ”saarissa” X harvennetuissa korpikuusikoissa 2 rantakoivikoissa
7) Miksi riihet ja saunat sijoitettiin erilleen muista rakennuksista?
1 kuninkaan käskystä X tulipalovaaran vuoksi 2 riihi- ja saunatonttujen takia
8) Ketkä ottivat yhteen Purmojärven kahakassa vuonna 1715?
1 Venäjän ja Ruotsin armeijat X kyröläiset ja pirkkalaiset 2 kasakat ja lähitienoon talolliset
9) Minkä ikäisiä ihmisiä Järviseudulta vietiin eniten Venäjälle Ison vihan aikana?
1 10-20 -vuotiaita tyttöjä ja poikia X keski-ikäisiä 2 viisaita vanhoja naisia
10) Mitä viljeltiin kytöpolton jälkeen porokerroksessa?
1 naurista X varhaisperunaa 2 heinää hevosille
11) Kuka Lappajärven kirkkoherra tunnetaan kytöviljelyn edistäjänä?
1 Vilho Karhumaa X Viljo Lampola 2 Jacob Fellman
Vastaukset historiavisaan
1) 1.
2) 2.
3) X.
4) 2. Tuolloin 1690-luvulla viljasato jäi useana vuonna heikoksi ja Järviseudun lapsikuolleisuus oli suurta. Useat epidemiat leviävät herkimmin lämpiminä vuodenaikoina ja vievät erityisesti 1-9-vuotiaita hautaan.
5) 2.
6) 1. Niissä puusto saattoi olla luontaisesti hyvin pihkaista.
7) X.
8) 2. Kahakassa kuoli kolme evijärveläistä, yksi ähtäväläinen ja muutama tuntemattomaksi jäänyt sissi. Tunnetuksi pakopaikaksi tiedetään mm. Pakokangas Evijärven ja Kortesjärven rajoilla. Kortesjärven Pellisestä kasakoita paettiin Muuraismaan korpeen, Särkijärveltä Pyymaahan ja Inasta Ryydöörin saloille.
9) 1. Järviseudulta vietiin isonvihan aikana Venäjälle ainakin 32 henkilöä, eniten Lappajärveltä (10) ja Evijärveltä (8). Vankeudesta pääsivät pakenemaan ainakin Evijärven Juho Skierufors, Kortesjärven Jaakko Norrbacka, Soinin Erkki Laasanen, Lappajärven Taavetti Ollilla, Vimpelin Jaakko Pokela ja Matti Stor-Strang.
10) 1. Kydöissä viljeltiin yleensä ruista tai kauraa, mutta porokerrokseen voitiin kylvää myös naurista, joka kasvoikin mainiosti. Kovin monia satoja kytömaa ei tarjonnut, sillä kahden tai kolmen satovuoden jälkeen maa oli täysin uuvutettu. Suoviljelystä sen sijaan saatiin nauttia pitempään.
11) 2. Fellman oli Lappajärven kirkkoherrana 1832-1875, Lampola ja Karhumaa 1900-luvulla. Suolla oli tätä ennen ollut käyttöä lähinnä niittyinä ja heinämaina.
