Hakka26-harjoitus kokoaa vuosittain yhteen Pohjanmaan ja laajemmin koko Suomen reserviläisiä, kouluttajia ja viranomaisia kehittämään maanpuolustustaitoja vapaaehtoisen koulutuksen keinoin. Toukokuinen viikonloppu muuttaa harjoitusalueet tiiviiksi toimintaympäristöiksi, joissa teoria vaihtuu nopeasti käytännöksi ja yksilöiden osaaminen sidotaan osaksi joukkoa. Kyse ei ole pelkästä kurssista, vaan laajasta kokonaisuudesta, jossa eri koulutushaarat, aselajit – perinteisistä maastotaidoista aina uusimpaan drooniteknologiaan – muodostavat yhteisen rungon.
Hakka26 heijastaa samalla suomalaisen maanpuolustusmallin ydintä: reserviläisten osaamista pidetään yllä ja kehitetään jatkuvasti, ja vapaaehtoisella koulutuksella täydennetään Puolustusvoimien valmiuksia. Harjoituksessa korostuvat ajankohtaiset teemat, kuten miehittämättömien järjestelmien käyttö, jotka ovat nousseet keskeiseen rooliin nykyaikaisessa sodankäynnissä. Samalla osallistujat pääsevät harjoittelemaan yhteistoimintaa, jossa yksittäinen taito saa merkityksensä vasta osana suurempaa kokonaisuutta.
Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Jani Pikkarainen toivotti vieraat tervetulleeksi Menkijärven lentokentän kahviossa. Hän vastaa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta ja reserviläisten koulutustoiminnasta laajasti alueella, johon kuuluu myös Alajärvi. Ennen maastoon lähtöä Pikkarainen selosti MPK:n historiaa ja nykytoimintaa varsin seikkaperäisesti.
–Nyt käytävä Hakka26-harjoitus on laaja ja sisällöltään monipuolinen. Kolmipäiväinen kokonaisuus sisälsi 12 erillistä kurssia, Pikkarainen kiteyttää harjoituksen.
Menkijärven alueella järjestettiin Miehittämättömän sotilasilmailun kurssi, Taso 1 (lentolaite) lennätyskoulutus ja Taistelu taisteluhaudoissa -kurssi. Tässä artikkelissa keskitytään miehittämättömän sotilasilmailun kurssiin.
Lennätystä videokuvan perusteella, kun näköyhteys ei ole mahdollinen
FPV‑taisteludrone-koulutus on noussut nopeasti keskeiseksi osaksi nykyaikaista sotilaskoulutusta. Koulutuksessa lennättäjä ohjaa droonia reaaliaikaisen videokuvan avulla, ikään kuin olisi itse sen kyydissä. Tämä First Person View ‑tekniikka mahdollistaa hyvin nopeat ja tarkat liikkeet sekä esteiden läpi lentämisen tavalla, johon perinteinen näköyhteyteen perustuva lennätys ei pysty. Siksi sitä hyödynnetään erityisesti tilanteissa, joissa vaaditaan tarkkaa kohteeseen ohjaamista ja nopeaa reagointia.
Koulutus alkaa perusteista, joissa opetellaan järjestelmän toiminta, turvallinen lennättäminen ja lentämisen perusmekaniikka. Tässä vaiheessa käytetään paljon simulaattoreita ja teoriaopetusta, minkä jälkeen siirrytään käytännön harjoitteluun. Kentällä toteutettavassa peruslennätyksessä opetellaan hallitsemaan droonia FPV-lasit päässä, väistämään esteitä ja toimimaan häiriö- ja hätätilanteissa. Lentäjältä vaaditaan jo tässä vaiheessa hyvää motoriikkaa, nopeaa reaktiokykyä sekä kykyä hahmottaa kolmiulotteinen tila pelkän videokuvan perusteella.
Kun peruslentotaito on hallussa, koulutus etenee taktiseen käyttöön, jossa dronea ei enää lennätetä irrallaan vaan osana joukkoa. Tällöin keskiöön nousee kyky tunnistaa kohteita, välittää tiedustelutietoa ja toimia yhteistoiminnassa muiden sotilaiden kanssa. Lennättäjästä tulee osa ryhmän toimintaa, ja hänen tehtävänsä liittyvät yhä vahvemmin tilannekuvan muodostamiseen ja sen ylläpitämiseen. Tässä vaiheessa korostuu laaja tilanneymmärrys ja kyky hahmottaa oma rooli osana kokonaisuutta.
Kehittyneemmässä vaiheessa harjoitellaan droonien käyttöä varsinaisissa taistelusovelluksissa, joissa opetellaan ohjaamaan laitetta tarkasti kohteeseen sekä staattisissa että liikkuvissa tilanteissa. Samalla perehdytään erilaisiin hyökkäysprofiileihin ja toimintatapoihin, joissa droonia käytetään nopeissa ja matalissa lentoradoissa sekä osana usean yksikön yhteistoimintaa. Nykykoulutuksessa painotetaan myös tilannetta, jossa yksi drone toimii tarkkailijana ja toinen suorittaa varsinaisen tehtävän, mikä tuo mukaan niin sanotun ampuja–tähystäjä‑parityöskentelyn.
Koulutuksen edetessä korostuvat yhä enemmän joukkue‑ ja parvitoiminta, jossa useita droneja käytetään samanaikaisesti koordinoidusti. Tällainen toimintamalli perustuu siihen, että yksittäisen laitteen sijaan vaikutus syntyy järjestelmästä, jossa tiedustelu, kohteen paikannus ja operatiivinen toiminta tukevat toisiaan. Samalla opitaan toimimaan tilanteissa, joissa viestiyhteydet voivat olla häirityt ja päätöksiä on tehtävä nopeasti muuttuvassa ympäristössä.
Miehittämättömät järjestelmät keskeisessä roolissa nykysodankäynnissä
FPV‑droonien käyttö on nykyaikaisessa taistelussa laajaa, ja niitä hyödynnetään tiedusteluun, valvontaan, kohteiden paikantamiseen sekä tukitehtäviin. Ne täydentävät muita järjestelmiä ja muodostavat yhdessä monikerroksisen kokonaisuuden, jossa eri droonityypit tukevat toistensa toimintaa. Kokemukset Ukrainasta ovat osoittaneet, että tällaiset miehittämättömät järjestelmät ovat nousseet keskeiseen rooliin taistelukentällä ja niiden merkitys kasvaa jatkuvasti.
Koulutuksessa korostuvat henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten kurinalaisuus, oppimiskyky ja looginen päättely. Lennättäjän on pystyttävä toimimaan ryhmässä, hahmottamaan nopeasti muuttuva tilanne ja tekemään ratkaisuja sekunneissa. Tämän vuoksi harjoittelu on intensiivistä ja käytännönläheistä, ja siinä yhdistetään teoria, simulaattorit ja kenttäolosuhteissa tapahtuva toiminta.
FPV‑taisteludrone‑koulutus on Suomessa jo varusmieskoulutuksessa ja laajennetaan vaiheittain eri joukkoihin. Sen tavoitteena on tuoda miehittämättömien järjestelmien käyttö osaksi laajempaa sotilaallista toimintaa, jossa ne tukevat sekä tiedustelua että operatiivisia tehtäviä ja muodostavat olennaisen osan nykyaikaista taistelukykyä.
