Totuus oikeusasiamiehen päätöksestä Evijärven koulukuljetusasiassa

Järviseudun Sanomat 22. elokuuta kirjoitti otsikolla “Saivatko sukulaislapset ilmaiskyytejä perusteetta?”

Evijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Terhi Kultalahti vastasi sähköpostitse toimittajan kysymykseen “Onko tutkintapyyntö ja/tai asian nostaminen esiin mielestäsi aiheellista?”

Kultalahden vastaus: ”Ormiskankaan reitistä on tehty kantelu oikeusasiamiehelle, ja olemme apulaisoikeusasiamiehen päätöksen asiasta saaneet. Apulaisoikeusasiamies pyysi kunnanhallitusta ja sivistyslautakuntaa kiinnittämään huomiota esteellisyyteen, mutta väitettyä suosimista oikeusasiamies ei todennut. Joten tätä vasten tutkintapyyntö vaikuttaa erikoiselta ja tarkoitushakuiselta”.

On todettava, että kunnanhallituksen puheenjohtajan antamana Kultalahden lausunto ”vaikuttaa erikoiselta ja tarkoitushakuiselta”, tai kunnanhallituksen puheenjohtaja ei ole ymmärtänyt oikeusasiamiehen antaman päätöksen sisältöä, sisällöllistä vakavuutta ja monitahoista merkitystä.

Jätämmekin lukijoiden arvioitavaksi, millä asiantuntemuksella ja asioihin paneutumisella Evijärven kuntaa, kunnanhallitusta ja sivistystointa johdetaan.

Allekirjoittaneiden näkemyksen mukaan oikeusasiamiehen päätös tarkoittaa nimenomaan, ettei Evijärven kunnanhallitus ja sivistyslautakunta ole kyenneet osoittamaan että erilliskuljetusjärjestelylle olisi ollut asialliset ja hyväksyttävät perusteet, ja että oppilaita olisi kohdeltu tasapuolisesti.

Järviseudun sanomien jutun vastaukset kuvaavat Evijärven kunnan hallinnollisten ongelmien syvintä olemusta. Totuutta tunnustamatta selvät hallinnon itsensä aiheuttamat ongelmat vieritetään sen tahon syyksi, joka hakee oikeutta ja tasa-arvoisuutta kuntalaisille ja vaatii lainmukaista päätöksentekoa. Laittomat tai huonot päätökset tehnyt ei ole syyllinen, vaan he, jotka uskalsivat asian huomata ja esille tuoda.

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtävät on määritelty perustuslaissa ja eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa. 

Selvästi useimmin kantelut eivät aiheuta mitään toimenpidettä. Esimerkiksi vuonna 2013 noin 85 prosenttia ei johtanut mihinkään. Siis vain 15 prosenttia johti toimenpiteisiin.

Vakavin toimenpiteistä on määräys syytteen nostamiseksi. Seuraavana tulee “huomautuksen antaminen“, sen jälkeen ”käsityksen“ saattaminen viranomaisen tietoon ja neljäntenä vakavuusluokituksessa on “kiinnittää viranomaisen huomiota“ johonkin asiaan.

Molemmat Evijärveä koskeneet kantelut ovat johtaneet toimenpiteisiin, siis siihen 15 prosentin kategoriaan, ensimmäinen kantelu julkisuuslain noudattamatta jättämisestä johti huomautukseen, ja tässä käsitelty toinen “käsityksen” saattamiseen viranomaisen tietoon.

Edellä kerrotun valossa on käsittämätöntä, että kunnanhallituksen puheenjohtaja näkee vain kantelujen ”vaikeuttavan ja jopa pysäyttävän päätöksenteon” ja sivistystoimenjohtaja kertoo ettei kantelu ollut tässä tapauksessa ”aiheellista”. Todellisuudessa ei edes haluta oppia mitään.

Jaa juttu: