Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Lapuan Virkiässä odotetaan tiistain Saarikenttä-ottelua suurella innolla.

Naisten Superpesistä Saarikentällä tiistaina: ”Kesän odotetuimpia pelejä”

Lapuan Virkiä Superpesis rantautuu tiistaina toisena vuotena peräkkäin Vimpelin Saarikentälle pelaamaan runkosarjan pelinsä Vaasan Mailattaria vastaan. Tapahtuma on osa Itä-Länsi -viikkoa ja Pesisfestivaalitapahtumaa. Virkiä kävi viime viikolla harjoittelemassa saaressa ja viestit joukkueen riveistä kertovat, että tiistain peli on merkitty kalenteriin jo kauan sitten. Into päästä upealle areenalle on tapissa. –Ottelu on joukkueelle yksi kesän odotetuimmista. Saarikentällä oli jo viime kesänä pelissämme upea tunnelma, ja joenpenkat houkuttelevat kovalyöntistä porukkaamme suuntaamaan lyöntejä reunoille. Toivotammekin kaikki katsojat seuraamaan viihdyttävää peliä. Toivottavasti katsomassa nähdään myös runsaasti alueen junioripelaajia, Virkiän kovakätinen polttolinjapelaaja Emma Kiviniemi kertoo. Tiistain ottelussa kentällä nähdään useita tulevan Itä-Länsi -viikonlopun tähtiä. Virkiän ...
Janne Tyynismaa on ensimmäiseltä koulutukseltaan kokki, ja hän on työskennellyt muun muassa ravintola Lasipalatsissa Helsingissä.

Kesäbistro avasi ovensa Lukkarin Puustellissa

Evijärvellä sijaitseva Lukkarin Puustelli on toiminut vuoden verran pääasiassa tilausravintolana ja kokouspaikkana, mutta heinä-elokuun ajan Puustellissa toimii Kesäbistro, joka tuo Evijärvelle uudenlaisen ravintolakonseptin. –Halusin tuoda Evijärvelle paikan, jossa laadukas ruoka ja rento tunnelma kohtaavat historiallisessa miljöössä,yrittäjä Janne Tyynismaa kertoo. Historia velvoittaa, tulevaisuus innostaa Lukkarin Puustellin historia ulottuu 1830-luvulle, jolloin tila rakennettiin Evijärven lukkarin virkataloksi. Neljä lukkaria on asuttanut Lukkarin Puustellin tilaa, kunnes 1960-luvulla tila siirtyi yksityiseen omistukseen. Nykyisin tilaan kuuluu noin hehtaarin pihapiiri, jossa on yhdeksän rakennusta. Kesäbistro toimii 1930-luvulla rakennetussa entisessä navetassa, jonka seinätiilet on valmistettu pihapiirin omasta savesta. –Navettarakennuksen sisätilat on uudistettu täysin ja yläkertaan on rakennettu kokoustilat. ...
,
Kalkinpolton asiantuntija Esko Mäkelä (oik.) esitteli kiertoajelun osallistujille kalkkiuunia.

Vimpelin kylät tutuksi – toimivaksi todettu kiertoajelukonsepti käyttöön

Pesisfestivaaleilla järjestettiin lauantaina 11. heinäkuuta Vimpelin kyliä esittelevä kiertoajelu. Kunnan viestintäsihteeri Hanna-Riikka Uusitalo halusi tuoda muutamassa muussa kunnassa hyvää palautetta saaneen konseptin myös Vimpeliin. Reissu alkoi Vimpelin kunnantoimiston pihalta, suuntana Pokela. Oppaana toimi Seppo Kataja. Hän valotti Pokelan kehitystä veneyhteyden päässä olevasta saaresta kyläksi, jossa muun muassa valmistettiin voita vientituotteeksi Englantiin. Pokelasta on lähtöisin useampia kulttuuri- ja urheiluvaikuttajia kuten mestarikansanlaulaja Vimpelin Väinämöinen ja Liikalan pesäpallosisarukset. Vimpeli ja Pokela ovat merkittäviä paikkoja myös suomalaisessa sotilaskoulutuksessa, sillä vuonna 1917 perustettiin Vimpelin koulu, jonka 1. komppania harjoitteli Pokelassa. Tämä oli Suomen ensimmäinen sotilasopetuslaitos. Katajalahden venesatama mielletään Lakaniemen kylään kuuluvaksi, mutta Seppo Kataja kertoi ...
,
Aila Ahopelto. Kolme eri vaihtoehtoa, kuvateksti aina sama: Aila Ahopelto totesi juhlapuheensa aluksi, että voiko kala kertoa, mitä vesi sille merkitsee. Siihen kiteytyi Ahopellon puheen ydin. Lehtimäkeläisyys on niin syvällä itsessä, että sitä on vaikea selittää, siinä on se kaikki. Kuva Harri Pihlaja. Harri Pihlaja oli suunnittelemassa ensimmäisiä Ränkipäiviä ja oli mukana myös järjestelyissä pitkään. Hän korosti seurustelua ja tuttujen tapaamista Ränkipäivien ytimenä. Niin Pihlaja kuin moni muukin oli pukenut ylleen Suninsalmi soi –paidan hienovaraisena muistutuksena, että sinne sitten seuraavaksi.

Ränkipäivät 40 vuotta: ”Kuntaliitos ei ole hävittänyt identiteettiä”

Lehtimäen Ränkiviikko huipentuu Ränkipäiviin. Tämän vuoden järjestysnumero oli 40, joten kyseessä on juhlavuosi. Ränkipäivät eroavat monista kesätapahtumista siinä, että painopiste ei ole markkinoissa. Sen sijaan monet yhdistykset ovat näkyvästi esillä. Harri Pihlaja katseli markkinoilla ympärilleen ja teki arvion, että 60 prosenttia paikalla olleista on entisiä lehtimäkeläisiä tai kesäasukkaita. Pihlaja oli aikoinaan Lehtimäen yrittäjien sihteerinä suunnittelemassa ensimmäisiä Ränkipäiviä ja oli toiminnassa mukana useamman kymmentä vuotta. Hänen näkemyksensä oli, kun monen muunkin, että Ränkipäivien anti on seurustelussa ja tuttujen tapaamisessa.
,
Vimpelin Pesisfestivaalit aiheuttavat poikkeusjärjestelyitä keskustaajaman liikenteessä sekä pesäpallopeleihin tulevien parkkeerauksessa, kertoo Eveliina Syrjälä.

Vimpelissä poikkeuksellisia liikennejärjestelyitä viikolla 29 – Lue tästä viikon 28 tärkeimmät jutut

Lue tästä kooste viikon varrella Järviseudun Sanomien kotisivulla julkaistuista jutuista. Patruunantie Vimpelin keskustaajamassa suljetaan keskiviikkona 15. heinäkuuta liikenteeltä loppuviikon ajaksi Pesisfestivaalien ja Itä-Länsi-tapahtuman vuoksi. Tapahtumajärjestelyt aiheuttavat muutoksia myös pesäpallopelien parkkeeraukseen: tavallisesti käytetyt parkkialueet eivät ole käytössä, mutta eri puolilta keskustaa ja sen ympäristöstä on hankittu parkkitilaa peleihin tuleville. Tämä on hyvä huomioida aikatauluissa, muistutetaan tapahtumien järjestäjien tahoilta. Tapahtumat tuovat mukanaan erilaisia palveluita, aktiviteetteja ja viihdykkeitä, joita paikallisen yleisön toivotaan hyödyntävän. Eläkeläiset valtakunnan aatelia Etelä-Pohjanmaalla Eläkeliiton väki on Suomen aktiivisinta. Alajärven eläkeyhdistys 1100 jäsenen voimin on maakunnan isoin paikallisyhdistys ja se on valtakunnallisesti peräti toisella sijalla. Hermanni kuittasi velat Lappajärveläinen Arvi ...
,
Alkuopetusta annettiin kiertokouluissa Järviseudullakin 1800-luvulta 1900-luvulle. Kuvituskuva.

Alkuopetusta 18-vuotiaiden johdolla – Kiertokoulutoiminta päättyi Lappajärvellä vuonna 1937

Seurakuntien ylläpitämissä kiertokouluissa opetettiin lukemista, kristinoppia sekä kirjoittamisen ja laskemisen alkeita. Kiertokoulunopettaja kiersi oman piirinsä kylissä antamassa opetusta. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain myötä alkuopetus siirtyi vähitellen kansakoulujen huomaan. Kansan opettaminen oli 1800-luvun puoliväliin asti kirkon harteilla. 1860-luvun lainsäädäntömuutosten jälkeen kuntien ja valtion tuli huolehtia kansakouluista, joita alettiin vähitellen perustaa myös Järviseudulle. Kansakouluihin otettiin vain lukutaitoisia tyttöjä ja poikia. Seurakunnat velvoitettiin järjestämään lukutaidon ja kristinopin opetusta niille lapsille, jotka sitä eivät kotonaan saaneet. Tätä niin sanottua alkuopetusta annettiin kiertokouluissa. Elisa Holma kertoo kirjassa Järviseudun historia II, että 1800-luvun loppupuolella kiertokoulu järjestettiin Lappajärvellä milloin mitenkin. Opettajat vaihtuivat taajaan. Opetustehtävää hoiti muiden tehtäviensä ohella ...
,
Kuvituskuva.

Kuka olet Jeesus?

Tämän viikon evankeliumin tekstissä Jeesus haastaa opetuslapsiaan kysymällä mitä ihmiset ja mitä opetuslapset itse hänestä ajattelevat, kuka hän on? Ihmisten mielestä Jeesus on joku entisajan hengen suurmies, joka on palannut maan päälle. Opetuslapsista Pietari vastaa kaikkien puolesta: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.” Tälle vastaukselle Jeesus antaa siunauksensa ja Pietarille kutsun ja tehtävän. Entä tänään, kuka Jeesus on? Edelleen toisille enemmän viisas ihminen ja opettaja, radikaali rakastaja, toisille taruolento ja toisille elämän lähde. Historiallinen tosiasia kuitenkin on, että Jeesus on elänyt maanpäällä ja vaikuttanut tuossa edelleen kiistanalaisessa maankolkassa. Hän sai seuraajia, jotka hänen väkivaltaisen kuolemansa jälkeen lähtivät levittämään sanomaa ylösnousseesta ...
Ihminen voi lähteä Vimpelistä, mutta Vimpeli ei ihmisestä - tätä mieltä olivat Facebook-ryhmän jäsenet. Arkistokuvia.

”Ihminen voi lähteä Vimpelistä, mutta Vimpeli ei lähde ihmisestä”

Otsikko on suora lainaus kommentista Facebookin Vimpeli-ryhmässä. Jostakin syystä olen yhtenä ylläpitäjänä ryhmässä Rauno Alatalon, Tanja Hellin ja Sami Laitilan kanssa. Juuri Sami perusti ryhmän jo 16.9.2007 ja se eli hiljaiseloa monta vuotta, kunnes juuri nykyinen ylläpitäjäryhmä puhalsi sen uuteen eloon. Jäseniä oli vuosia vain muutama sata, mutta hiljalleen yhä useampi liittyi ensinnäkin Facebookiin ja saman tien Vimpeli-ryhmään. Ylläpito on silloin tällöin pohtinut ryhmän sääntöjä eli mitä ryhmässä sallitaan julkaista, mutta lopulta ryhmän on annettu elää lähes vapaasti omaa elämäänsä ja hyvin se on sen tehnytkin. Ryhmään kutsutaan paljon jäseniä ja hyväksymisen ehtona on, että kutsuttu tosiaan haluaa ryhmään ja ...
, ,
Anne Pesonen sanoo, että Kuvataideyhdistys Pisaroiden toiminta jatkuu aktiivisena.

Aatos Paalasen muistonäyttely ihastuttaa monipuolisuudellaan

Evijärvellä ravintola TuuHetissä on heinä-elokuun ajan avoinna Aatos Paalasen muistonäyttely Piirtoja. Näyttely on osa Evijärven kuvataideyhdistys Pisaroiden 30-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. –Aatos ja Tuija Ahola olivat yhdistyksen perustajajäseniä, ja pitkään puheenjohtajana toimineen Aatoksen poismenon jälkeen meillä oli yhdistyksessä pohdinnan paikka, puheenjohtaja Anne Pesonen kertoo. Yhdistyksen toiminta kuitenkin jatkuu monipuolisena. Alkukesästä oli muun muassa kesäkuvakilpailu, joka keräsi paljon osanottajia ja sai jatkoa Tiiran näyttelyssä kirjastossa. TuuHetin näyttelyssä on muutama yksityisiltä lainattu taulu Paalasen jäämistöstä tulevien taulujen lisäksi. Rakennusarkkitehti ja taiteen tekijä Evijärveläissyntyinen ja paikkakunnalla pitkään asunut Paalanen oli rakennusarkkitehdin työnsä ohella myös aktiivinen taiteen tekijä ja harrastaja. Näyttely esittelee monipuolisen ja taitavan tekijän, ...
Salainen Lähde, osa 6: Selkeyden hetki. Taru hankkii tietoa salaisen lähteen tarinasta.

Salainen lähde, osa 6: Selkeyden hetki

Aiemmin tapahtunutta: Taru saa ystävältään Lauralta siunauksen kirjaprojektilleen, joka käsittelee Lauran isoisotäti Anelman elämää. Tuntui, kuin Anelma itse olisi hyväksynyt hankkeen, sillä kirjahyllyssä olleen kuvan takaa löytyy kuva Anelman salaisesta rakastetusta. Anelma pitää minut kiireisenä. Kirjoitan, kirjoitan ja kirjoitan. Öisin uneksin Anelmasta, pyörin lakanoissani suorastaan kihinän vallassa odotellessani, että pääsen kirjoittamaan. Aamulla viivyttelen: nousen varhain, kävelen lenkin kylän halki, ihastelen rantamaisemia, aistin päivän heräämistä. Lenkin päätteeksi uin. Teen aamiaisen ja syön. Sitten annan itselleni luvan kirjoittaa. Kun ei ole enää parikymppinen, saa huonosta työasennosta äkkiä itsensä jumiin. Kirjoitan pääasiassa terassilla, sillä nautin ulkoilmasta ja kesästä. Välillä seisten, läppäri terassin kaiteella, ...
Lappajärven Joulu -lehtiä.

Lappajärven Joulu -lehti kerää kuvia ja jakaa vauvarahaa

Lappajärven Joulu-lehti julkaisee perinteiseen tapaan Lappajärvellä poisnukkuneiden tai tänne haudattujen kuvia, sekä vuoden aikana syntyneiden kuvia. Kuvia kerätään ajanjaksolla 1.10.2025–30.9.2026. Kuvat tietoineen voi lähettää sähköpostiin [email protected]. Paperikuvia voi toimittaa Hautaustoimisto Rauhaan ja Kyyhkyseen. Rauhaan voi myös lähettää kuvia palautuskuorella varustettuna os. Kukka- ja hautauspalvelu Rauha, Nissintie 39 A 4, 62600 Lappajärvi. Kuvan mukaan laitetaan poisnukkuneen etunimi/etunimet, sukunimi, syntymäaika ja kuolinaika. Vauvakuvan mukaan perustiedot vauvasta: etunimi/etunimet, sukunimi, syntymäaika ja vanhemman nimi/vanhempien nimet. Kuvan vauvasta voi lähettää myös vanhempi, joka on Lappajärveltä lähtöisin, mutta asuu nyt muualla. Muualla syntyneen vauvan tietoihin merkataan myös vanhemman nykyinen asuinpaikkakunta. Joulu-lehti jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Uutena ...
kuva: Mikko Vihriälä teksti: Mikko Vihriälä oli Vedon ykköspalkittu Kiteellä.

Veto venyi voittoon Kiteellä

Vimpelin Vedon uskomaton voittoputki sai jatkoa, kun Veto haki vierasvoiton Kiteeltä kotiutuskisan jälkeen 1-2k (3-2,4-6,4-5). Voitto oli Vedolle 15.peräkkäinen ja se on samalla seuran uusi ennätys. Avausjakso eteni Kiteen komennossa, kun Samu-Kalle Varonen ja Jiri Pippola löivät Kipan 2-0 johtoon. Matias Rinta-aho kavensi tilanteeksi 2-1. Seuraavassa vuorossa Janne Mäkelä vei Kiteen 3-1 johtoon. Ville Soini iski jakson loppunumerot 3-2. Toisella jaksolla Janne Mäkelä iski Kiteen heti 2-0 johtoon. Veto nousi hienosti 2-3 johtoasemaan Ville Soinin ja Matias Rinta-ahon sivalluksilla. Veto ratkaisu toisen jakson edukseen neljännessä vuorossa. Huippuottelun pelannut Mikko Vihriälä löi kunnarin tyhjään kenttään. 2-5 johtojuoksu tuli vapaataipaleella ja Ville ...
Entä kun kaikki asiointi on digitalisoitu, mutta joltinenkin osa – noin puoli miljoonaa – aikuisista ihmisistä maassamme ei pysy digitalisaation kyydissä eikä pysty hoitamaan asioitaan, pohtii Aino Alppinen viikon kolumnissa.

Kätevä kamala tekoäly

Silmiini osui huvimajaan siirretty taikinatiinu ja sen kaveri leivinlauta, kumpikin käytössä kuluneita. Näitä esineitä oli käytetty leipätaikinan tekoon ja leipomiseen joskus 1960-luvulla, ja olin korjannut ne talteen muistoina. Sinä päivänä Helsingin Sanomissa oli ollut Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majasen haastattelu, jossa hän kertoi, että tekoälyn käyttö voi korvata ainakin kuudesosan julkisen sektorin työntekijöistä ja pelastaa palvelut. Julkisen sektorin työn tuottavuus kasvaisi vähintään 20 prosenttia viidessä vuodessa. Jo kaksi päivää myöhemmin nämä totuudet kyseenalaistettiin. Hesarin analyysi kertoi, että ”suurin osa julkisen sektorin työntekijöistä on ”ihmistyötä” tekeviä hoitajia, opettajia ja poliiseja sekä pelastustoimen ja Puolustusvoimien työntekijöitä.” Tavoitteen toteutumista selitettiin sillä, että tekoälyllä teetettäisiin ...
Tommi Kamppinen, kuvassa oikealla, toi Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin terveiset Lehtimäen eläkeyhdistykselle, kun yhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa huhtikuun lopulla. Hän osallistui tilaisuudessa myös ansiomerkkien jakoon yhdessä piirin puheenjohtajan Anna-Liisa Ruutiaisen kanssa (kuvassa vasemmalla). Samalla vaihdettiin ajatuksia leppoisissa tunnelmissa.

Toiminnalla mitaten Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan eläkeyhdistykset ovat valtakunnan eliittiä

Eläkeläiset sitä ja eläkeläiset tätä. Mitä löytyy tapahtumien taustalta, se jää joskus vähemmälle huomiolle. Useimmiten se liikkeelle paneva voima on paikallinen eläkeyhdistys. Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Tommi Kamppinen hehkuttaa eteläpohjalaisia. –Olemme suurin valtakunnallisen Eläkeliiton piirijärjestö. Alajärven eläkeyhdistys 1100 jäsenen voimin on isoin paikallisyhdistyksemme ja se on valtakunnallisesti kooltaan peräti toisella sijalla. Jäseniä paikallisyhdistyksissä Etelä-Pohjanmaalla on noin16 000, mikä tarkoittaa lähes kymmentä prosenttia maakunnan asukkaista. Enemmänkin voisi olla, Kamppinen muistutti. Suuruus ei ole itseisarvo, vaan toiminta. Kamppinen korosti, että se on Etelä-Pohjanmaalla keskiössä. Jäsenille tarjotaan muun muassa kerho-, liikunta-, vapaaehtois- sekä retki- ja matkatoimintaa. Toiminnan monipuolisuus ja kaikkinainen aktiivisuus on huomattu ...
Emmi Lampinen juoksutti Siilinjärven kopparia hakemassa palloa Mantun montusta. Valokuvaaja: OutiMaria.

Mantun monttu oli Lavettarien kohtalona Siilinjärvellä

SiiPe – Lavepesis 1–0 (3–3,13–3) Lavepesiksen vierailu Siilinjärvelle ei onnistunut toivotulla tavalla. Laihana lohtuna oli toki se, että SiiPe ei saanut täyttä pistepottia, joten joukkueet jatkavat tasapistein. Tiukassa taistossa sarjan kärkipäässä on tärkeää tehdä kiusaa vastustajalle näillä jaksojen tasatuloksillakin, jos voittoon asti eväät eivät riitä. Kotijoukkue sai hyvän alun otteluun Lavetarien avustaessa sitä parin juoksun verran heti kättelyssä. Vieraat eivät tuosta lannistuneet, vaan kuroivat emäntien kolmen juoksun etumatkan kiinni Emmi Lampisen, Pinja Arovainion ja Elise Lähdemäen lyönneillä. Päätösvuorossa Lavepesiksellä oli vielä mahdollisuus jaksovoittoon, mutta puhti loppui kesken. Toisen jakson ja koko pelin ratkaisuksi muodostui kolme tapahtumaa, joilla jokaisella tuli kolme ...
Edellinen 1…3334353637…1 036 Seuraava
1…3334353637…1 036
Uutisarkistoon