Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kulut kasvavat yli puolella vuodesta 2024 vuoteen 2025.

Työmarkkinatuen kustannukset kasvavat Alajärvellä noin 330 000 euroa viime vuodesta 

Alajärven elinvoimalautakunta päätti kokouksessaan 4. marraskuuta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se myöntää 120 000 euron lisämäärärahan työmarkkinatuen kuntaosuuteen.  Talousarviossa työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu 450 000 euroa. Aikaisempina vuosina määräraha on riittänyt hyvin kattamaan kunnan osuuden. Esimerkiksi vuonna 2024 toteutunut kulu oli 240 399 euroa. Tänä vuonna menot ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi, eikä varattu määräraha tule riittämään. Kokonaismeno nousee 570 000 euroon. Menojen kasvuun vaikuttavat erityisesti valtakunnallisesti heikentynyt työllisyystilanne sekä pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu.  Hintojen korotuksilla hallinnetaan liikuntatilojen alijäämää Elinvoimatoimialan hallinnoimien tilojen hinnaston muutokset ensi vuoden alusta alkaen hyväksyttiin. Hintojen tarkistamista perusteltiin sillä, että liikuntatilojen kustannukset ovat nousseet ja nykyiset ...
, ,
Pela ep

Kylmäsavustimesta alkanut tulipalo tuhosi autotallin Vimpelissä 

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai torstaina 6. marraskuuta ennen puolta päivää hälytyksen keskisuuresta rakennuspalosta Vimpelissä, kun Leppärannantiellä syttyi tuleen autotalli-varastorakennus.   Palo sai alkunsa kylmäsavustimesta. Talon asukkaat havaitsivat tulipalon ja hälyttivät apua. Ensimmäinen pelastusyksikkö ehti paikalle nopeasti ja sai estettyä palon leviämisen viereiseen omakotitaloon.  –Tarkempaa tietoa ei vielä ole, onko kyseisessä laitteessa elektroniikka pettänyt, mutta sellainen jääkaapin kokoinen laite palaa kyllä voimakkaasti. Palo levisi nopeasti rakennuksen yläpohjaan, kertoo päivystävä palomestari Niko Övermark.  Rakennus tuhoutui vesi- ja savuvahinkojen vuoksi täysin. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin.  Övermark kehottaa varovaisuuteen kylmäsavustimien käytössä.  –Riski on aina olemassa, kun yhdistetään tulta ja elektroniikkaa. Kylmäsavustimet tulisi aina säilyttää erillään rakennuksista tulipalovaaran vuoksi, hän muistuttaa. 
,
Krista Rönnbergin ”Äidin tarina” oli vaikuttava ja koskettava kertomus oman lapsen menettämisestä päihderiippuvuuden takia.

Riippuvuudesta on uskallettava puhua – Äidin tarina pysäytti kuulijat Evijärvellä ja Lappajärvellä

Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana tänä vuonna on riippuvuuden puheeksi ottaminen. Evijärvellä ja Lappajärvellä viikon ohjelmaan sisältyivät Krista Rönnbergin koskettavat luennot otsikolla ”Äidin tarina”, jotka hän piti sekä koululaisille että huoltajille. Rönnbergon isokyröläinen kolmen lapsen äiti, jonka keskimmäinen lapsi Jesse menehtyi 24-vuotiaana alkoholin, rauhoittavien lääkkeiden ja Subutexin yhteisvaikutukseen. Oman kokemuksensa kautta hän haluaa lisätä ymmärrystä päihderiippuvuudesta ja sen varhaisista merkeistä. –Jos tällä tarinalla saan yhdenkin nuoren silmät avautumaan päihteiden käytön vaaroista, olen saavuttanut tavoitteeni. Vaikeista asioista on puhuttava, jotta niihin voidaan vaikuttaa, Rönnberg tiivistää. Luennollaan Rönnberg kertoi poikansa elämäntarinan rehellisesti ja koskettavasti. Hän kuvasi, miten tavallinen lapsuus pienessä maalaispitäjässä saattoi johtaa ...
, , ,
Reko-jakelu on Evijärvellä kerran kuukaudessa ravintola TuuHetin päädyssä.

Kymmenen vuotta REKO-ruokaa

Reko Järvilakeus täyttää kymmenen vuotta marraskuussa. Idean isä, Thomas Snellman oli kertomassa reko-toiminnasta 29. lokakuuta 2015 Kortesjärvellä. Tilaisuus oli osa Leader Aisaparin kyläviikkoja ja se pidettiin yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa. Ryhmä perustettiin facebookiin saman tien ja ensimmäinen jako pidettiin marraskuussa. Aloitustilaisuuden tallenne löytyy edelleen REKOilta2015-nimellä Aisaparin YouTube-kanavalta. Reko-nimitys tulee sanoista rejäl konsumption eli reilua kuluttamista. Reko-lähiruokapiirissä kuluttaja ostaa ruuan suoraan tuottajalta ilman välikäsiä. Mallina se on rinnastettavissa tilamyyntiin. Tuotteet tilataan etukäteen facebook-ryhmässä tuottajien myynti-ilmoitusten perusteella ja noudetaan myyntipaikoista sovitun aikataulun mukaan. Joillakin tuottajilla on mukana myös ylimääräistä, joten ostoksia voi tehdä myös paikan päällä. Reko-jakelun valtteina ovat tuoreus ja toiminnan ...
, , ,
EL Vimpeli kokousti, valitsi henkilöitä ja hyväksyi toimintasuunnitelman ensi vuodelle.

Sirkka Ahvenkoski jatkaa EL-Vimpelin puheenjohtajana – yhdistyksen toiminta laajenee uudella ohjelmamuodolla

Sirkka Ahvenkoski valittiin uudelleen Eläkeliiton Vimpelin yhdistyksen puheenjohtajaksi 4. marraskuuta Nuorisotalolla pidetyssä syyskokouksessa. Hallituksen erovuoroisista jäsenistä Pekka Metsälä, Samuli Metsäpelto, Hilkka Ilomäki, Eila Ahvenkoski ja Seppo Kataja valittiin uudelleen, Raili Tammisen tilalle valittiin Päivi Olsson. Matti Pohjoisaho, Leena Ojanperä, Heimo Höykinpuro, Martti Hotakainen ja Vuokko Pajala jatkavat hallituksessa, eroa pyytäneen Esa Pajalan tilalle valittiin Sari Niemi. Kuluvana toimintavuotena Seppo Kataja on toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana, Erkki Ammesmäki hallituksen ulkopuolisena sihteerinä ja Ritva Koskela hallituksen ulkopuolisena rahastonhoitajana. Yhdistyksen toiminnantarkastajana jatkaa Raili Ahonen, varalla Raija Anttila. Lähes 400-jäsenisen Eläkeliiton Vimpelin yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan ensi vuonnakin vilkkaana. Hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan kuuluvat muun muassa vapaaehtoistyö ...
,
Nuorisoseurantalo nykyisessä asussaan. Vuoden 1968 peruskorjauksessa rakennuksen ylemmät osat purettiin pois ja vesikatto laskettiin nykyiseen tasoon.

Seurantalot turvaavat Suomen kriittistä infrastruktuuria

Seurantaloilla on iso merkitys paikalliselle kriisinkestävyydelle. Talot ovat monilla seuduilla ainoita tiloja, joissa voidaan järjestää apua ja turvaa. Suomen noin 2500 seurantalolla on merkittävä rooli paikallisten yhteisöjen varautumisessa erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Kaikille avoimia lähikokoontumistiloja tarvitaan esimerkiksi vaikeiden luonnonolosuhteiden, onnettomuuksien tai laajempien kriisien varalta. –Seurantalojen verkosto kattaa koko Suomen. Talot ovat monesti alueensa ainoita yhteisiä tiloja, joissa voidaan järjestää hätätilanteissa esimerkiksi puhtaan veden jakelua tai erilaisia tukitoimia, painottaa seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö. Seurantalojen turvaaminen on osa Suomen kriisivalmiutta. Siksi seurantalojen korjausavustusta olisi välttämätöntä korottaa, vetoaa yhdeksän seurantaloja ylläpitävää keskusjärjestöä: Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Suomen Kylät, Suomen Työväentalojen Liitto, ...
,
Aana Vainio iloitsee siitä, että Etelä-Pohjanmaan puutarhaperinnettä päästään keräämään uudessa hankkeessa. –Vanhat puutarhat ovat todellisia tiedon aarrearkkuja.

Uudessa hankkeessa kerätään Etelä-Pohjanmaan puutarhaperinnettä monin eri keinoin  

Syksyn aikana on käynnistynyt Etelä-Pohjanmaan puutarhaperinne tutuksi -hanke. –Tältä alueelta ei ole aiemmin kerätty tietoa puutarhoista ja niiden perinnekasveista. Kuitenkin kasvit kertovat viljelyn historiasta, kun lähdetään keräämään tietoa siitä, millaisia kasveja on viljelty, mistä niitä on hankittu ja kuinka ne ovat kulkeutuneet eteenpäin, kertoo JAMIn hankekoordinaattori Aana Vainio, joka toimii hankkeessa yhteyshenkilönä maakunnan alueella Luken ja Ruralia-instituutin suuntaan. JAMI on hankkeessa asiantuntijana ja mukana myös tulevissa työpajoissa. Tiedonkeruuhankkeessa, joka kulkee lyhyemmin nimellä Puuhis-hanke, etsitään tietoa vuosisadan alusta tai alkupuolelta, ennen sotia tai heti sotien jälkeen olemassa olleista tai perustetuista puutarhoista maakunnan alueella. –Täällä seudulla on vähemmän suunniteltuja puutarhoja kuin eteläisessä ...
,
Paloauto

Vimpelin taajamassa keskisuuri rakennuspalo

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen torstaina 6. marraskuuta keskisuuresta rakennuspalosta Vimpelin keskustaajaman läheisyydessä ennen puolta päivää. Palo ulkorakennuksessa, pelastustyöt käynnissä. Lisää palosta täällä
Palkinnon vastaanottivat alueellisessa kunnallisjohdon seminaarissa Seinäjoella kaupunginjohtaja Vesa Rantala, Alahärmän Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Sillanpää, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jari Välikangas ja kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala.

Kauhava on Etelä-Pohjanmaan yrittäjäystävällisin kunta

Kauhava on jälleen valittu Etelä-Pohjanmaan yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Yrittäjäystävällisin kunta -kilpailu on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä työkalu kuntien ja yrittäjäyhdistysten vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamiseen. Sen avulla arvioidaan laaja-alaisesti kuntien elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa sekä niiden kehittymistä. –Nöyräksi vetää. Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta, joten kilpailun taso on kova. Meidän seutukuntakin on valittu useaan kertaan Suomen parhaaksi alueeksi yrityksille. –Parhaamme teemme yrittäjyyden ja kaupungin elinvoiman kehittymisen eteen jatkossakin yhdessä meidän neljän hienon yrittäjien paikallisyhdistyksen kanssa, toteaa Kauhavan kaupungin kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala. Kauhava on valittu Etelä-Pohjanmaan yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi aiemmin myös vuosina 2022 ja 2023. Viime vuonna Kauhava sijoittui toiseksi. Lue myös nämä jutut
,
Vimpelin hautausmaa on saanut viimeisimmäksi lisää valoa. Toimia on jo tehty ja suunnitteilla muissakin Alajärven seurakunnan kohteissa.

Uudet valopylväät ilahduttavat Alajärven seurakunnan hautausmailla

Vimpelin hautausmaa sai lokakuussa kymmenen uutta valopylvästä: kuusi pylvästä kiviaidan viereen valaisemaan kulkua parkkipaikalla ja neljä varsinaiselle hautausmaalle. Pylväiden siistin kaivuujäljen takuumiehenä on ollut Martti Kuivanen. Seurakunnan kiinteistöpäällikkö Ismo Rajala Alajärveltä arvioi, että pari pylvästä ehkä vielä lisätään, jotta valaistus saadaan kattavammaksi. Hautausmaalla kävijöitä on paljon, ja moni oli varmaan pylväiden vaihtoa ehtinyt toivoa. Entiset matalajalkaiset ja risat valaisimet kun eivät tarkoitustaan vastanneet.  Uusimisen myötä toivotaan led-valojen tuovan säästöä sähkölaskuun. Lehtimäellä tehdään seuraava valaistustyö, Alajärvellä ja Lappajärvellä valaisimia on korjattu aiemmin.  –Tasapuolisesti eri kunnissa pyritään koko seurakunnan aluetta kunnostamaan ja kehittämään, Rajala sanoo. Lappajärven hautausmaan laajennus käynnistymässä Lappajärvellä on hautausmaan ...
, , , ,
Syksyllä usein herkut maistuvat, tietää Heikki Salmela. Kuvituskuva: Freepik.

Karhuahon kaikuja: Syksy on lihomisen kulta-aikaa

Kesällä touhutaan ja liikutaan paljon. Kuntokin ehkä hieman nousee ja paino saattaa taas laskea. Niin kävi minullekin luhtityömaan ja kyläseuran talkoiden kanssa äpeltäessä, että paino putosi neljä kiloa. Olo oli kevyt ja vyöhönkin piti tehdä uusia reikiä, ettei housut puttoo. Talkoot loppuivat, luhti valmistui, ja illat alkoivat pimetä ja ilmat kylmetä. Jostakin kumman syystä ostoskärryihin alkoi kaupassa ilmestyä suklaalevyjä, karkkipusseja, perunalastuja ja rähmäviinereitä. Pitihän Ouluun mentäessä hakea Räyringin leipomon tehtaan myymälästä vielä pari säkkiä kakkoslaadun kanelikorppuja ja muutama pussi Hanna-tädin kakkuja. Muutamassa viikossa puntari ilmoitti, että ne neljä kiloa on kohta takaisin vyötäröllä ja vyönkin voi taas laittaa vanhoihin reikiin. ...
,
Sari Palmu ottaa kantaa maaseudun elinkeinojen ja asukkaiden puolesta.

Suomi ei elä pelkällä etelän viljalla – huoltovarmuus tarvitsee koko maan

Suomen maatalous on vahvimmillaan, kun se on monimuotoista, hajautettua sekä koko maan kattavaa ja myös viennille on kysyntää. Julkisessa keskustelussa on tuotu esiin, että maatalouden tuottavuus ja kannattavuus nousisi keskittämällä tuotanto Etelä-Suomeen. Asiaa perustellaan huoltovarmuudella, mutta tosiasiassa maataloustuotannon keskittäminen lisäisi kriisiherkkyyttä. Jos kaikki tuotanto on samalla alueella, uhkana on koko ruokajärjestelmämme toiminnan vaarantuminen esimerkiksi kuljetushäiriöiden, sään ääriolosuhteiden tai sähkökatkosten vuoksi. Hajautettu ruokaturva on paljon isompi huoltovarmuustekijä, sillä Etelä-Suomen peltopinta-alalla ei pystyttäisi ruokkimaan koko maan väestöä. Jos tuotanto ajettaisiin alas Pori-Tampere-Lappeenranta-akselin yläpuolelta, olisi meillä Suomessa työttömiä lisää. Pohjalaismaakunnissa on vahvaa elintarviketeollisuutta ja maataloutta, jotka työllistävät tuhansia. Alueemme elinvoima ei tällaisia ehdotuksia ...
,
Suomi tarvitsee laskelmien mukaan joka vuosi noin 40 000 maahanmuuttajaa. Kaakkois-Aasiasta saapuvat lukiolaiset ovat maahanmuuttajien parhaimmistoa, kirjoittaa Jukka O. Mattila.

Hallitus aikoo hankaloittaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien nuorten pääsyä Suomen lukiokoulutukseen – Ulkomaalaisviha ei saa estää maamme kansainvälistymistä

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita lukiolaisia on jo noin 60:ssä Suomen Lähilukioyhdistys ry:n jäsenlukiossa. He ovat etukäteen opiskelleet suomen tai ruotsin kielen ja sijoittuneet maaseudun ja haja-asutusalueen pieniin lukioihin. Vuosina 2024 ja 2025 ylioppilaiksi kirjoittaneet ovat jo siirtyneet lukion jälkeisiin jatko-opintoihin. Lähilukioyhdistys teki lokakuun lopulla kansainvälisille opiskelijoilleen laajan kyselytutkimuksen. Siihen vastasi 374 kansainvälistä lukiolaista. Heistä 48 % oli Vietnamista, 28 % Myanmarista ja 11 % Venäjältä. Myöntävästi kysymykseen ”Aiotko jatkaa lukion jälkeen opiskelua Suomessa” vastasi 85,7 % ja kysymykseen ”Kun valmistut lopulta ammattiin, ajatteletko jääväsi Suomeen töihin” 70,4 %. Silmiinpistävää oli kielteisten vastausten vähäisyys: vain 2–3 %. Jo pelkästään uppo-outojen ...
Vedon laitahyökkääjä Sahara Jones pussitti 29 pistettä Tampereella. Kuva: Pasi Ahola.

Vedolle tappio Tampereella

Vimpelin Veto hävisi niukasti Naisten Korisliigaottelun tiistaina Tampereella. Pyrinnön voittonumerot olivat 72–67 (22–17, 14–19, 24–17, 12–14). Pyrintö aloitti ottelun terävämmin ja Veto joutui takaa-ajoasemiin. Veto kiristi taukotilanteeksi 36–36. Tauon jälkeen Pyrintö karkasi uudelleen 60–53 johtoon. Veto ei antautunut, vaan joukkue kavensi Sahara Jones kolmosilla tilanteeksi 70–67. Kotijoukkueen ote piti viimeisellä minuutilla ja pisteet jäivät Pyynikille. Vedon palkittu oli 29 pistettä upottanut Sahara Jones. Sara Puckett heitti 16 ja Jeanae Terry 12 pistettä. Tasaisen Pyrinnön parhaita olivat Stephanie McBride, 14 pistettä, Annika Aarrejoki, 13 ja Saana Kujala, 12 pistettä. Vedon päävalmentaja Jukka-Pekka Kujalan mukaan joukkueen kaukoheittopeliin jäi parannettavaa. –Kolmosprosentti jäi alhaiseksi, ...
,
Lappajärven toimintaviikoilla on ohjelmaa usean viikon ajaksi lapsille ja nuorille. Kuvituskuva: Freepik.

Lappajärven lasten ja nuorten toimintaviikoilla ohjelmaa koko perheelle 

Lasten ja nuorten toimintaviikot Lappajärvellä on laajentunut kestoltaan entisestä kahdesta yli neljään viikkoon. Toimintaviikot käynnistyy marraskuun 10. päivä Karvalan nuorisoseuran järjestämällä karkkibingolla ja päättyy perjantaina 19. joulukuuta nuorisotilojen yli 12-vuotiaiden pikkujouluihin. Lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien lisäksi toimintaviikoilla riittää nähtävää ja koettavaa ihan koko perheelle.   –Tänä vuonna venytettiin viikkoja niin, ettei tule päällekkäisyyksiä eikä liian paljon ohjelmaa parille viikolle. Tapahtumia on kaikkinensa parisen kymmentä. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia, ohjelmassa on maininta, mikäli käteistä kannattaa varata sisäänpääsyyn tai kanttiinin tarjontaa varten. Toimintaviikkojen taustalla on ilon ja toiminnan tuominen lapsille, nuorille ja koko perheelle tähän pimeimpään vuodenaikaan. Toimintaviikon tapahtumista vastaa osittain ...
,
Edellinen 1…142143144145146…1 036 Seuraava
1…142143144145146…1 036
Uutisarkistoon