Alajärven kaupungin katseet suuntautuvat kaavoituksessa vahvasti tulevaisuuteen ja kunnan elinvoiman vahvistamiseen. Tämä kävi ilmi perjantain kaavoituskatsauksessa. Tärkeimmäksi kaavoitushankkeeksi on noussut Möksyn osayleiskaava, joka on erittäin merkittävä myös maakunnallisella tasolla. Etelä-Pohjanmaan liittokin pitää hanketta koko maakunnan ykköshankkeena. Hankkeen odotetaan tuovan nostetta Alajärven työllisyydelle ja koko alueen taloudelle. Osayleiskaavan käynnistäminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.3.2026. Kaava on kilpailutettu ja valmistunee vuonna 2028.
–Möksyn alueelle sijoittuu useita hankkeita koskien sähkön siirtoa, uusiutuvaa energiaa ja sen jalostamista ja varastointia. Kaavan tavoitteet pyrkivät yhdistämään tehokkaan energiantuotannon, ympäristön ja maisemansuojelun sekä alueen elinvoiman kehittämiseen, Alajärven kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho tiivisti, mitä on tulossa, kertoi Alajärven kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho.
Yksi mahdollisuus liittyy vetyyn. Haapa-aho muistutti, että sähköstä voidaan jalostaa vetyä ja siitä esimerkiksi ammoniakkia, jota voidaan käyttää lannoitteiden tuottamiseen.
”Voi kestää vuosia, ennen kuin saadaan maaliin”
Suolasalmen tuulivoimapuiston osayleiskaava on toinen merkittävä kaavoituskohde. Päätös kaavahankkeen käynnistämisestä on tehty helmikuussa 2022 ja alue on asetettu rakennuskieltoon.
–Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.5.2026, mutta siitä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Haapa-aho totesi, että pahimmillaan voi kestää vuosia, ennen kuin tämä kaavahanke saadaan maaliin.
Keskustan ja sen lähialueiden osayleiskaavaprosessi on jaettu käytännön syistä kahteen osaan käsittelyn sujuvoittamiseksi: keskustaajaman A-osaan, johon sisältyy myös Pynttärin alue, ja B-osaan, joka koskee Alajärven keskustaajaman asemakaava-alueen ulkopuolisten järvien ranta-alueille laadittavaa rantaosayleiskaavaa.
–Jakamalla tämä kokonaisuus kahtia, me voimme jatkaa B-alueen eli Alajärven lähialueiden rantayleiskaavaa aktiivisesti odottamatta keskustakaavasta tehtyjen valitusten ratkeamista hallinto-oikeudessa. Tavoitteena on, että rantarakentaminen helpottuu ja rakennuslupia voidaan myöntää suoraan kaavassa osoitetuille paikoille, summasi Haapa-aho.
Höykkylän osayleiskaavan laadinta alkanee vuonna 2027 ja valmistunee vuonna 2030. Siinä tarkennetaan tavoitteet ja aluerajaus, laaditaan tarvittavat selvitykset sekä osoitetaan nykyisiä ja tulevia asumisen, teollisuuden, palvelujen ja infrastruktuurin alueita.
Ensi vuonna käynnistynee Alajärven pienten järvien osayleiskaavan laadinta. Se koskee muun muassa Paalijärveä, Kaartusta, Ojajärveä, Menkijärveä ja Hirvijärveä.
Asemakaava kaavoitusprosessin viimeinen vaihe
Asemakaavoitus on kaavoitusprosessin viimeinen vaihe, jossa luodaan edellytykset rakentamiselle. Asemakaavalla ohjataan muun muassa, mihin tarkoitukseen aluetta voidaan käyttää, miten paljon tontille saa rakentaa, millaiset ovat katualueiden leveydet ja mihin puistot sijoittuvat. Oma haasteensa tässä on noin sadan asemakaavan siirtäminen uudelle pohjakartalle.
Alajärvellä keskeisiä kohteita asemakaavoituksessa ovat Koulukeskuksen alueen asemakaavan muutos sekä Tupasaaren ja Hautasen alueet. Koulukeskuksen asemakaavan muutoksella tuetaan alueen rakentamista ja palvelujen kehittämistä. Kaava valmistunee vielä tämän vuoden aikana. Tupasaaren ja Hautasen alueet käsittävät 300 hehtaaria. Siinä sovitetaan yhteen asumisen, yritystoiminnan, liikenteen ja muuta maankäyttöä. Käynnissä on muun muassa Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus. Sairaalantien entinen varikko on sekin muutoskohteena. Mustaniemen asemakaavahanke koskee Alajärven kaupungin maita Lehtimäellä Suninsalmen tuntumassa. Menkijärven lentokenttä ja ranta-alueet sekä Valkealampi ovat nekin listalla. Kaiken tämän lisäksi mahdollisesti vuosina 2026–2028 tulee vireille vielä asemakaavat tai niiden muutokset Möksyn sähköaseman ympäristöön, Kinaporin sekä terveyskeskuksen ja vanhan paloaseman alueille sekä entisen linja-autoaseman ympäristöön.
Taustalla vaikuttavasta alueidenkäyttölain uudistuksesta Haapa-aho totesi, että siinä tavoitellaan kaavoituksen sujuvoittamista, yleiskaavan roolin vahvistamista ja kumppanuuskaavoituksen lisäämistä maanomistajien sekä yritysten kanssa. Myös uusi rakentamislaki ja ilmastonmuutokseen varautuminen – kuten hulevesien hallinta ja siniviherrakenteet – muovaavat tulevaisuuden maankäyttöä.
Sirpa Perkkiö
