Rokuleilla perjantaina 3. heinäkuuta oli ohjelmassa paneelikeskustelu. Siihen ottivat osaa nykyisen kaupunginjohtaja Vesa Koivusen lisäksi kaupunkineuvos Kalevi Moisio, jonka toimikaudella Alajärvi muuttui kaupungiksi vuoden 1986 alussa. Lisäksi mukana oli kaupungin luottamus- ja toimihenkilöitä sekä elinkeinoelämän edustajana Esko Perälä. Tilaisuuden veti ansiokkaasti kunnallisneuvos Jukka Pekka Matintupa. Hän oli itse oikeutettu tehtävään. Matintupa oli nuorena kunnanvaltuutettuna mukana jo tuolloin ja on ainoa sen ajan valtuutetuista, joka on edelleen hallinnossa. Matintuvalla oli hyvät lämmittelykysymykset kaikille paneelin osallistujille. Moisio pääsi lyhyesti kertaamaan kaupungiksi tulon vaiheita.
Moisio totesi, että se oli mielenkiintoinen vaihe Alajärven historiassa, kun alettiin pohtia kaupungiksi hakua. Isossa joukossa oli montaa mieltä, mutta aika nopeasti ajatukset alkoivat kallistua siihen suuntaan, että Alajärvi ansaitsee kaupunkiroolin. Hän kertoi, että noihin aikoihin valtion hallinnossa alettiin vähentää kaupunkistatuksen myöntämisiä, ja Alajärvi oli putoamassa jo pois listalta. Nykytermein sitten piti tehdä lobbausta hartiavoimin.
–Myönteinen päätös saatiin, ja kyllä se antoi lisäpotkua Alajärvelle. Alajärvi oli siihen mennessäkin kehittynyt paikkakuntana, mutta sitten saatiin ihan uutta virtaa. Se oli todella oikea ratkaisu, Moisio kiteytti.
Koivunen puolestaan sai vastatakseen kysymyksen, miltä Alajärven kaupungin talous juuri nyt näyttää. Koivunen tunnetaan tarkkana talousmiehenä. Hän vitsaili Matintuvalle ensin, että kyllä sinä Jukka tiedät. Sen jälkeen Koivunen kiteytti kaupungin tilanteen todeten, että talous on tällä hetkellä hyvässä kunnossa, jos katsotaan lainamäärää ja taseessa olevia ylijäämiä. Sitten piti vetää vähän niin sanotusti liinoja kiinni.
–Kyllä asioita seuraavat tietävät, että kaikkia Suomen kuntia tulee kohtaamaan tiukemmat ajat. Tämän toteamuksen pitänee tulkita niin, että tiukka taloudenpito jatkuu.
Perälä sai vastatakseen kysymyksen, valmistetaanko vielä 40 vuoden päästä Alajärvellä puu- ja hirsitaloja. Vastaus oli, että jos niitä jossakin rakennetaan, niin varmasti Alajärvellä. Hän vielä jatkoi, että täällä on hyviä puuteollisuuden tekijöitä ja pitkät perinteet.
”Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat olemassa”
Tällä hetkellä alajärveläisiä ehkä eniten huolettaa, säilyvätkö meillä keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Matintupa tenttasi tästä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Joensuuta, joka on samalla Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston jäsen. Lämmittelykysymykseen vastatessaan Joensuu totesi, että vaikka Etelä-Pohjanmaa on nyt joutunut arviointimenettelyyn, hän uskoo alueen säilyttävän itsenäisyytensä.
–Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat olemassa. Ne vaativat vaan päätöksiä valtuustolta. Rohkeutta on puuttunut. Muutama vuosi tässä menee, mutta ehdottomasti pysytään itsenäisenä. Myöhemmin Joensuu esitti vielä näkemyksensä, että palvelut säilyvät Alajärvellä. Suojana on sijainti aivan alueen itälaidalla.
Tentin jatkuessa Aino Kanervikkoaho-Kataja pääsi tuomaan esiin yhden tulevaan menestykseen keskeisesti vaikuttavan asian. Se on väestökehitys.
–Kuumin kysymys on minun ja monen muunkin mielestä varmaan se, että me tarvittaisiin lapsiperheitä tänne Alajärvelle. Niitä, jotka tuottavat uusia alajärveläisiä. Paluumuutto tänne jostakin Etelä-Suomesta ja isoista kaupungeista on monelle perheelle iso juttu. Ratkaisu ehkä tehdään, jos täältä löytyy sitä, mitä odotetaan: työpaikkoja, asumiseen sopivia tiloja ja lapsimyönteistä ilmapiiriä.
Matintuvan esittämä kysymys elinvoimajohtaja Jaakko Aningolle sivusi työllistymismahdollisuuksia. Aninko totesi lyhyesti, että elinvoimatoimiala aloitettiin Alajärvellä vuoden 2023 alussa. Siitä lähtien ja ennenkin on pidetty yhteyttä yrityksiin ja yrittäjäyhdistykseen. Yhteistyö on sujunut hyvin. Keskusteluja on käyty siitä, mitkä ovat kaupungin vastuut ja mitä kaupunki voi tehdä yrittäjien eteen lainsäädännön rajoissa. Elinvoiman toimialaan kuuluu myös yhteistyökoordinaattori Tuomas Lahdenperän työtehtävät. Hän vastaa muun muassa yhteydenpidosta eri sidosryhmiin. Esimerkiksi yhdistyksillä on ollut haasteita löytää Alajärvellä sopivia toimitiloja. Lahdenperän mukaan nämä ongelmat ovat suurimmaksi osaksi saatu ratkaistua.
Alajärvi ei ole kriisikunta
Koko keskustelussa päällimmäiseksi ajatukseksi jäi tietynlainen optimismi. Alajärvi ei ole kriisikunta. Muutos on kuitenkin ollut valtava, mikä 40 vuodessa on koettu. Silloin ei ollut tietokoneita, kännyköitä tai tekoälyä. Perustavaa laatua olevat kysymykset ovat säilyneet, kuten Matintupa toteaa.
–Valtuustossa päätettiin samoista asioista kuin nykyisinkin: kouluista, teistä, elinkeinoelämästä ja päiviteltiin nuorison huonoja tapoja – kaahaavat mopoilla ja autoillaan krouvia ympäri, niin ettei kunnon ihmiset saa öitään nukuttua.
Matintupa totesi, että hänen keskeinen muistonsa noilta ajoilta oli vahva yhteishenki. Myönteisen päätöksen aikaansaamiseksi kaikki poliittiset ryhmät pommittivat omia päättäjiään eduskuntaan ja hallitukseen. Valtiovalta näkyi Alajärven katukuvassa erilaisina palveluina. Täällä oli poliisiasema, verotoimisto, Kela, työnvälitys, maanmittauslaitoksen toimisto, postipankki, Imatran Voiman tukikohta, Alko – jopa autokatsastus ja Hotelliravintola Kantakievari olivat valtion toimintaa. Valtion hallinnon uudistukset toivat uusia toimipisteitä ja työpaikkoja. Pidettiin huoli, että kaupungin nimi näkyi listoilla, kun palveluita kehitettiin. Nyt joudutaan pelkäämään, että valtion hallinnon uudistuksia koskevissa toimissa kaupungin nimi näkyy näillä listoilla. Se tietää palvelujen karsimista. Toki eipä sitä karsittavaa enää juuri ole.
Sirpa Perkkiö
