Vimpelin Metsästysseura on kulkenut pitkän matkan eränkäynnin ajoista nykypäivän järjestäytyneeseen ja vastuulliseen metsästystoimintaan. Vuonna 1966 perustettu seura on kasvanut pienestä metsästäjäjoukosta merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi, jonka toiminta on ulottunut metsästyksestä ampumaurheiluun ja riistanhoitoon talkoohengen voimalla. Juhlavuonna 2026 seura voi katsoa taakseen ylpeydellä ja eteenpäin vastuullisesti.
Vimpelissä on metsästetty niin kauan kuin kylässä on eletty. Varsinaisesti organisoitu ja rekisteröity seuratoiminta sai kuitenkin alkunsa 1960‑luvulla, aikana, jolloin metsästyslainsäädäntö uudistui ja harrastus vaati yhä enemmän yhteisiä rakenteita. Ajatus omasta seurasta kiteytyi nopeasti myös konkreettiseksi tekemiseksi: ampumarata, metsästysmaja, vuokrasopimukset ja yhteiset säännöt loivat pohjan toiminnalle, joka on kantanut vuosikymmenten yli.
Vimpelin Metsästysseura ry:n perustamiskirjan allekirjoittivat toukokuun toisena päivänä 1966 Jaakko Isokangas, Pekka Niemi ja Oiva Niemi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Isokangas, varapuheenjohtajaksi Pekka Niemi ja sihteeriksi Oiva Niemi. Seura vietiin yhdistysrekisteriin saman vuoden lokakuun 4. päivänä. Seuran nykyisenä puheenjohtajana 2010-luvulta lähtien on toiminut Hannu Takala.
Alkutaipaletta leimasi suuri innostus ja rohkeus
Ensimmäiset dokumentoidut metsästystapahtumat Vimpelissä ovat vuodelta 1937, jolloin metsästyslipun hankkineita oli 52 kappaletta. Itsenäiseen Suomeen oli saatu ensimmäinen metsästyslaki vuonna 1934, jonka jälkeen metsästyksen edellytyksenä oli niin kutsutun metsästyslipun lunastus. Tuon lipun myöntäjänä oli paikallinen nimismies. Vanha laki kuopattiin vuonna 1962 ja vuon 1964 aloitettiin metsästäjätutkinnot elokuussa. Jo muutaman vuoden perästä Vimpelin Metsästysseura saatiin perustettua. Perustaminen alkoi ampumaradan rakentamisella lokakuun 12. Päivä 1965 asia päätettiin kokouksessa: “Päätettiin rakentaa Vimpelin Metsästysseuralle ampumarata. Radan rakentamista varten valittiin seurana johtokunta asiaa edelleenkehittämään ja ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistyksen johtokuntaan.” Pöytäkirjantarkastajina toimivat Sulo Vainio ja Martti Rantala.
Seuran alkutaipaletta leimasi suuri innostus ja rohkeus. Taloudellisesti liikkeelle lähdettiin vaatimattomasti, mutta talkoovoimin rakennettiin ampumarata Vatpakalle ja ensimmäinen hirsimökki nousi radan laidalle jo 1960‑luvun lopulla. Ampumaharjoittelu, tärkeä osa metsästystä, nousi nopeasti keskeiseksi osaksi toimintaa – paitsi turvallisuuden, myös kilpailumenestyksen kautta. 1970‑ ja 1980‑luvut olivat Vimpelissä vilkkaan kilpailutoiminnan aikaa, jolloin seuran nimi tuli tutuksi niin hirviammunnoissa kuin hirvenhiihdossakin aina piiri‑ ja SM‑tasoa (Kalevi Kivipelto 1991, M35) myöten.

Muutakin kuin metsästystä
Metsästys ei ole ollut kuitenkaan ollut Vimpelin Metsästysseuralle pelkkää saalista tai kilpailua. Riistanhoito on kulkenut rinnalla alusta asti: ruokintapaikat, riistapellot, nuolukivet ja pienpetopyynti ovat olleet olennainen osa seuran arkea. Vastuullisuus näkyi myös vaikeina aikoina, kun metsäkanalintukantojen heiketessä alueella tehtiin paikallisia rauhoituspäätöksiä jo ennen kuin ne tulivat valtakunnallisiksi. Myös aktiivinen kenneltoiminta on viimevuosina ollut yksi seuran kulmakivistä.
Hirvenmetsästys on ollut seuran toiminnan kivijalka, mutta vuosien varrella mukaan ovat tulleet myös peurat, metsäkauriit ja viime vuosikymmenillä jopa suurpedot. Karhun kaatoluvat 2010‑luvulla olivat osoitus pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja laajasta alueellisesta luottamuksesta. Samalla ne muistuttivat siitä, että metsästys elää alati muuttuvassa ympäristössä, jossa tieto, koulutus ja yhteiset pelisäännöt ovat tärkeämpiä kuin koskaan.
Kuudessakymmenessä vuodessa seura on muuttunut – ja pysynyt samana. Ampumarata on kehittynyt, uusia rakennuksia on noussut, haulikko compak‑rata on tuonut ampumatoimintaan uutta eloa ja digitaalinen viestintä on tullut mukaan seuran arkeen. Kenneljaosto on myös tehnyt arvokasta ja aktiivista toimintaa viime vuosien saatossa. Vuosienkin jälkeen seuran ydin on edelleen sama: yhdessä tekeminen, vastuu luonnosta ja perinteiden siirtäminen eteenpäin tuleville sukupolville
Jatkumo sukupolvien ketjussa
Sukupolvien ketju on ollut Vimpelin Metsästysseuran vahvuus. Mukaan on tullut nuoria, ja vanhemmat ovat antaneet tietotaitonsa, tarinansa ja esimerkkinsä nuorille metsästäjille. Vimpelin Metsästysseura on ollut monelle enemmän kuin pelkkä harrastus – se on ollut yhteisö, jossa on opittu luonnon lukemista, vastuuta ja toisten kunnioittamista.
Juhlavuonna 2026 Vimpelin Metsästysseura seisoo tukevasti omilla jaloillaan. Kuusikymmentä vuotta historiaa ei ole vain menneisyyden muistamista, vaan perusta tulevalle. Metsä muuttuu, ajat muuttuvat – mutta metsästysseuran tehtävä säilyy: huolehtia siitä, että suomalainen metsästyskulttuuri jatkuu vastuullisena, yhteisöllisenä ja ennen kaikkea elävänä.
Seuran majalla on pannu kuumana 2. toukokuuta kello 10 alkaen aina 14 saakka.
Hannu Takala, Vimpelin Metsästysseura, puheenjohtaja



