Juttu lyhyesti
Kauhavan kaupungin tulos vuodelta 2025 on lähes 4,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintatuottoja kertyi huomattavasti odotettua enemmän, mikä selittää osaltaan noin 100 000 euroa ylijäämäiseksi laaditun talousarvion muutosta. Kaupunginjohtaja Vesa Rantala vetää yhteen kaupungin kuulumisia.
Kauhavan kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on valmistunut. Kaupunginhallitus käsittelee lähes 4,5 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen 30. maaliskuuta.
Vuosi 2025 toteutui selvästi budjetoitua parempana, sillä viime vuoden talousarvio oli vain 0,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvä tulos perustuu moneen eri tekijään. Toimintatuottoja kertyi 4,9 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Toimintakulujen määrä alitti budjetoidun 0,7 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua korkeampina. Korkotuottoja saatiin 0,4 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Korkokulut alittivat budjetoidun 0,4 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2025 verotuloja saatiin kaikkiaan 32,5 miljoonaa euroa, 0,4 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Vuoteen 2024 verrattuna verotulot vähenivät 1,1 miljoonaa euroa.
Tilikauden ylijäämä kasvatti taseen kertyneen ylijäämän 22,5 miljoonaan euroon.
Vuoden 2025 investointien määrä oli 8,5 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit olivat kaupungintalo ja Ylihärmän koulukeskus.Lainakanta vuoden lopussa oli 73,9 miljoonaa euroa. Konsernitasolla tulos oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja konsernin kertyneet ylijäämät 37,1 miljoonaa euroa.
Kauhavan kaupungin vuoden 2025 käyttötalousmenot olivat 46,3 miljoonaa euroa. Toteutuneet menot olivat 0,7 miljoonaa euroa budjetoitua alhaisemmat. Vuoteen 2024 verrattuna käyttötalousmenot kasvoivat vain 47.000 euroa, huolimatta TE-palvelujen rahoituksen siirtymisestä valtiolta kunnille. Vuoden 2024 toimintaan verrattuna toimintakulut supistuivat merkittävästi.
Käyttötaloustuloja kertyi kaikkiaan 10,5 miljoonaa euroa, mikä on 4,9 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Kertymästä 3,1 miljoonaa euroa on vesi- ja jätevesihuolto-omaisuuden myynnistä Kauhavan Vesi Oy:lle saatua myyntivoittoa, jota ei ollut huomioitu vuoden 2025 talousarviossa.
Kauhavalla katsotaan eteenpäin
Kaupunginjohtaja Vesa Rantala kuvailee viime vuotta Kauhavalla määrätietoisen kehittämisen ja rohkeiden päätösten vuodeksi.
–Talous toteutui suunniteltua paremmin, ja samalla pystyimme viemään eteenpäin useita kaupungin tulevaisuuden kannalta merkittäviä uudistuksia.
Yksi vuoden merkittävimmistä organisatorisista uudistuksista oli uuden luottamusmies- ja henkilöstöorganisaation käyttöönotto kesäkuun alusta. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää johtamista, nopeuttaa päätöksentekoa ja vahvistaa elinvoimatyötä – ja jo nyt voimme nähdä käytännön hyötyjä erityisesti yritysyhteistyössä ja kehittämishankkeiden etenemisessä. Kun organisaatio toimii selkeästi, kaupunki pystyy toimimaan myös ulospäin vahvemmin.
Rantala nostaa esiin maankäytön ratkaisut ja investoinnit. –Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavamuutos mahdollistaa 13-kerroksisen hotellin rakentamisen Alahärmään. Hanke on mittakaavaltaan poikkeuksellinen ja viestii vahvaa luottamusta alueen matkailun ja tapahtumatalouden kasvuun. Myös toisen matkailun lippulaivamme Härmän Kylpylän toteuttama Paanu Relax Spa -uudistus on upea. Kaupalliset palvelumme kehittyivät uuden K-Supermarketin avaamisella. Lisää uudisrakentamista on tulossa lähiaikoina POP Pohjanmaa -pankin pääkonttorin myötä. Samalla se kertoo, että uskallamme ajatella suuresti – se on elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkki.
–Digitaalinen saavutettavuus otti harppauksen eteenpäin, kun uudistetut kauhava.fi-, visitkauhava.fi- ja investkauhava.fi -verkkosivustot avattiin kesällä. Ne eivät ole vain viestintäkanavia, vaan keskeinen osa kaupungin kilpailukykyä niin asukkaiden, matkailijoiden kuin sijoittujien näkökulmasta.
Rantala ennustaa tulevista vuosista kuntakentällä haastavia. –Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän helmikuussa 2026 saavuttama sopu paaluttaa seuraavan vaalikauden rahoitusasematavoitteen julkisen talouden velkakestävyyden vahvistamiseksi. Euroiksi käännettynä tämä tarkoittaa, että valtiovarainministeriön viimeisimmän talousennusteen valossa kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen käytävissä hallitusneuvotteluissa tullaan päättämään merkittävästä, 8–11 miljardin euron suuruisesta sopeutuskokonaisuudesta. Tässä julkisen talouden tasapainottamisessa ei enää ole kyse pelkästään valtionosuusuudistuksesta tai rahoituksen uudelleen jaosta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Valtion talousarviossa valtionosuudet kunnille ovat suuri yksittäinen menolaji, vuonna 2026 yhteensä noin 5,6 miljardia euroa. Tästä on valtion jatkossakin helppo leikata: tietäväthän kunnat parhaiten, minne säästöt voidaan kohdentaa
