Sanna Marinin hallituksen aikana tehtiin hyvinvointivaltion kannalta merkittävä niin sanottu sote-uudistus. Haastattelin tästä käsitteestä järviseutulaisia, koska aiheesta oli kirjoitus Helsingin Sanomissa. Yhteydenpitoa oli ollut Suomen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (Kotus). Keskustelua on käyty niin hallinnollisesta, taloudellisesta kuin kielellisestäkin näkökulmasta. Jopa hyvinvointialueiden johtajatkin ovat myöntäneet, että monimutkainen ammattisanasto vieraannuttaa tavallisia kansalaisia.
Kotuksen asiantuntijat ovat pitäneet hyvinvointialue-käsitettä epäonnistuneena ”hallintohirviönä”. Sana on pitkä ja hankala käyttää. Sana ”hyvinvointi” on käsitteenä laaja ja epämääräinen kuvaamaan organisaatiota, jonka päätehtävänä on hoitaa sairauksia ja tarjota sosiaalipalveluita. Kotus vastusti nimeä jyrkästi. Kotuksen mukaan termi on epämääräinen, vaikeaselkoinen, eikä se vastaa hyvän hallintokielen vaatimuksia. Sitä kritisoitiin myös ”neuvostotyyliseksi” ilmaukseksi, joka peittää hallinnollisen todellisuuden. Jotkut hyvinvointialueet ovatkin ottaneet käyttöön toisen nimen, esimerkiksi Soite, Pirha, Siun sote ja Pohde ja Eloisa.
Sanaa on pidetty myös abstraktina. Toinen näkökulma oli se kysymys, mikä olisi parempi sana. On hankalaa keksiä muuta nimeä. Kahvipöytäkeskusteluissa hoitoalan väen kesken nimi sai kielteistä palautetta.
–Harhaanjohtava, yritetään epäonnistuneita asioita korjata.
–Nimellä yritetään kaunistaa. Sairaanhoitopiiri olisi parempi.
–Aku Ankan hommaa! ”Pahoinvointialue”, totesi yksi Facebookissa.
Joillekin tämä pelkkä sana aiheutti voimakkaan reaktion terveydenhoitojärjestelmän epäkohdista.
Kotuksen mukaan hyvinvointi ei viittaa kyseisen hallinnollisen yksikön tehtäviin, vaan sen tavoitteisiin. Kotus suosittaa, että edelleen käytettäisiin kaikille tuttua nimitystä maakunta, kirjoitti Helsingin Sanomat 21.12.2020 verkkosivullaan. Lisäksi Kotus on tuonut alueelliset erot suomalaisten terveydessä. Sana on siis epätarkka.
Sanaa on pidetty hyvänä siinä mielessä, että se on joustava, joidenkin mielestä täsmällinen, kun taas maakunta on maantieteellisempi termi. Termillä on myös arvolataus ja tavoitteellisuus; tavoitteena on edistää asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sanaa ei ole kopioitu varsinaisesti mistään maasta, vaan se oli kompromissi ja neutraalimpi. ”Maakunta” sen sijaan aiheuttaisi todennäköisesti sekaannusta. Esillä on ollut muitakin nimityksiä, esimerkiksi sote-maakunta.
Lasse Pippola
