”Ei mieli mettä keitä!” Moni metsänomistaja on päivitellyt Hannes-myrskyn tuhoja. Yhteenvetoa taloudellisista tappioista ei ole saatavilla, mutta yksin Järviseudulla ne voivat olla yhteensä miljoonaluokkaa. Metsävakuutuksista huolimatta ne kääntyvät metsänomistajien menetyksiksi. Myrskypuusta maksetaan polkuhintaa, eivätkä kaikki kohteet käy kaupaksi. Lisäksi metsänomistajan kontolle tulevat metsätuholain mukainen havupuiden korjuuvelvoite ennen kesää ja uudistamisvelvoite.
Ilmastonmuutos voi aiheuttaa lisää ikäviä yllätyksiä, kun lämpenevät talvet ja muuttuneet kasvuolosuhteet altistavat metsät aiempaa useammin myrskytuhoille. Olisiko tuhoja mahdollista estää? Aihetta kommentoivat Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan Lappajärven metsävaltuutetut Juha Finnilä ja Maria Ahvenniemi.
–Meiltä itseltä kaatui muutamia isoja puita sieltä täältä, 20–30 kappaletta, mutta esimerkiksi tädiltäni Helenalta myrsky kaatoi ikivanhasta kuusikosta keskeltä sarkaa kymmenien metrien alalta kaikki puut, Juha Finnilä kertoo.
Finnilä omistaa veljiensä Timon ja Vesan kanssa metsätilan Tarvolassa. Hänen mukaansa oikea-aikainen metsänharvennus saattaa estää puiden kaatumisia, mutta myrskytuhoja on silti vaikea ennakolta välttää.
–Myrsky sattui aikaan, jolloin maa ei ollut vielä jäätynyt ja tuuli oli todella kova. Jäätyneen maan aikana kuuset eivät olisi kaatuneet, hän arvioi.
Metsän jatkuva kasvatus oli miltei kirosana metsätieteellisessä tiedekunnassa, kun kirjoittaja opiskeli tohtoriksi, mutta voisiko jatkuvapeitteisyydestä olla apua tuhojen estämisessä?
Maria Ahvenniemen mielestä keinot myrskytuhojen välttämiseen ovat yksittäisellä metsänomistajalla melko vähäiset. Metsän hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen antaa metsille parhaat edellytykset selvitä erilaisista stressitilanteista. Olosuhteet vaikuttavat tuhojen syntymiseen: Hannes-myrskyn tuhoja edesauttoivat roudaton maa ja epätyypillinen tuulen suunta.
–Halutessaan voi toki kokeilla erilaisia metsän kasvatusfilosofioita ja vahinkojen minimoimiseksi tutustua esimerkiksi metsävakuuttamiseen, hän pohtii.
Ahvenniemen perhe omistaa metsiä Kärnässä, Pitkäsalossa ja Sadeharjun takametsissä Nevotien varressa. Hänen mukaansa myrskytuhoja tuli jonkin verran, mutta pahempaakin jälkeä olisi voinut tulla.
–Olemme kartoittaneet tuhot kahta metsäpalstaa lukuun ottamatta, ja toistaiseksi vain yksi kohde on sellainen, josta runkoja on enemmän nurin. Toivottavasti pari tarkastamatonta palstaa eivät tuota yllätyksiä, Ahvenniemi toteaa.
Hän neuvoo kysymään apua ja tietoa metsänhoitoyhdistyksestä, metsäfirmoilta sekä naapurimetsänomistajilta, jos ei itse pääse käymään metsässä. Myrskytuhojen korjuussa ja kaupassa kannattaa tehdä yhteistyötä, jotta korjuualueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia.
–Metsävaltuusto hyväksyi loppuvuodesta uuden toimintastrategian MHY Keskipohjalle, jota toimihenkilöstö ja hallitus ovat jo lähteneet toteuttamaan, Ahvenniemi kertoo valtuuston ajankohtaisista asioista.
Tapani Tyynelä
