Kirjoitan tätä omasta ja vähän kaverinkin puolesta, heitä on Eläkeliiton Vimpelin yhdistyksessä vajaat 400 henkeä. Ja on kaiketi muutama yhdistykseen kuulumatonkin kaveri, jota tämä breivi koskee. Olemme porukalla miettineet, ovatko Vimpelin eläkeläiset liian aktiivisia? Vai ovatko he sekä liian aktiivisia että liian väkitukkoja?
Tämä väkitukkous on jo pitkään ilmennyt muun muassa siinä, että eläkeläiset vuodesta toiseen hamuavat lisää lihaskuntoa kohottavia tunteja. Onhan se erikoista. Muualla yritetään saada väkeä liikkeelle. Ja erikoista siinäkin mielessä, että vimpeliläisillä on mahdollisuus lihaa kurittaa ja lihasta kasvattaa kansalaisopiston piireissä ja kävelysählyssä, bocciassa, lentopallossa ja keilailussa – ja mitä kaikkea onkaan oman yhdistyksen piirissä kehitelty kaikille kuntalaisille osallistua. Vimpelin kuntaa on kiittäminen siitä, että se antaa tiloja harrastaa. Ja eläkeläisiä on kiittäminen, kun pitävät kunnostaan ja kunnastaan huolta, ja antavat ilmaisen työpanoksensa monien tapahtumien järjestelyihin! Oletettavasti panosta tarvitaan taas etenkin ensi kesänä.
Kun mahdollisuuksia on, mikä tässä hakristaa, hiertää ja kiristää? KUNTOSALIVUOROT. Nykyisellään eläkeläisten ilmaisiksi vuoroiksi on kuntosalille varattu tunti sekä keskiviikko- että perjantaiaamuiksi. Hyvä niin, mutta ei riittävän hyvä, tuumataan väkitukkojen piirissä.
Eläkeliiton Vimpelin yhdistyksen liikuntavastaava kysyi taannoin Vimpelin vapaa-aikatoimesta kolmatta tuntia. Liikuntavastaava ei ollut asialla omissa nimissään, vaan yhdistyksen hallituksen nimissä. Kun kunnan suurimpiin yhdistyksiin kuuluva ryhmä saa vastaukseksi EI, aika turha on yksityisen kuntalaisen vängätä. Silti moni on yrittänyt. Vastaus on ollut sama, EI IRTOA. Silti olen varma, ettei Vimpelin vapaa-aikatoimi ole se taho, jolle pitää UKK-Instituutin tai THL:n suosituksin perustella lihaskunnon ylläpidon tarvetta. Ja aivan varmasti siellä tiedetään, ettei jokaisella ole omaa salia, jossa kuntoilla muutaman tuttavan kanssa.
Tämä talvi on ollut taas yksi niistä, minkä kuluessa influenssa tai jokin rutto on lamannut väkeä petiin. Yksi tartunnan lähde talvisydännä oli eläkeläisten tilaisuus, jonka jälkeen taisi kymmeniä kaatua petiin. Kun pahnoillaan mietti, pitäisikö soittaa lasareettiin vai pärjääkö oksentamalla lavuaariin, sai opetuksen välttää kaikkia isompia kokoontumisia.
Yksi välttelyn paikka on kuntosali. Kuntosalihan on sinänsä mainio. Sen ovat eläkeläiset huomanneet. Siitä on kahden ilmaistunnin ajaksi tullut liiankin suosittu tilan kokoon ja laitteiden määrään nähden. Jotta laitteita riittäisi ja jotta salilla voisivat kaikki halukkaat turvallisesti kuntoilla – nekin, joilla on luontaisesti alentunut pöpöjen vastustuskyky – kuvittelisi, että sähkölukon saisi eläkeläisille auki kolmena kertana viikossa. Kuntosali toimii 17 tuntia viikon jokaisena päivänä. Olisikohan sieltä ruuhka-aikojen ulkopuolelta löydettävissä jokin tunti tuolle kolmannelle vuorolle?
Tai onhan tässä sekin mahdollisuus, että perustetaan Anarkistimarttojen ja Väkitukkojen eläkeläisten yhteenliittymä vauhdittamaan sähkölukon säätöä. Voisi viritellä Patruunantielle potkukelkkojen kokoontumisajoa, toppatakkien catwalkia tien keskisaumaan tai 10 000 palan palapelin koonnossa tukkia kulkureitti pitemmäksikin aikaa. Kauppalakko olisi tehokas kylän hiljentäjä. Käytäisiin vain apteekista hakemassa reseptilääkkeet, muutoin pysyteltäisiin pirtissä.
Vuokko Pajala
vammais- ja eläkeläisneuvoston jäsen
