Helsingin Sanomissa kirjoitettiin elokuussa 1991 mieshakijoiden vähentyneen viidennekseen: kouluväen mieskiintiön jakoi silloin mielipiteitä. Suomessa on keskusteltu 1989 lopetetusta mieskiintiöstä, viimeksi hiljattain Opettaja-lehdessä. Muistan, kun Vimpelistä lähdettiin perinteisesti muun muassa Raumalle opiskelemaan peruskoulun tai luokanopettajan koulutukseen. Raumalle valittiin 64 ja niistä taisi olla mieskiintiön osuus 20. Jyväskylään ja Helsinkiin valittiin eniten, yli 90. Nykytilanteessa luokanopettajien sukupuolijakautuma on kasvanut naisvaltaisemmaksi, vuonna 2022 naisia oli 80 prosenttia. Mieshakijoiden määrä opettajankoulutukseen on vähentynyt. Vielä 60-70-luvuilla oli perinne, että miespesäpalloilijoita opiskeli luokanopettajaksi. Suomen työelämä on sukupuolittunutta; on nais- ja miesvaltaisia aloja ja tilanne on vain pahentunut.
Opettajalehti oli hiljattain uskaltanut kirjoittaa tabusta eli varsin arkaluontoisesta aiheesta: miesopettajia pitää saada enemmän peruskouluun ja esikouluihin. Nimettöminä pysyneitä naisrehtoreita oli ollut samalla kannalla. Miettikääpä: 2001 Joensuun yliopiston opinto-ohjaajien aikuiskoulutuksessa oli 21:stä miehiä vain kolme (Kalajoki, Sievi ja Juankoski), muut suurin osa Etelä-Suomen kaupungeista Jyväskylän eteläpuolelta.
Toinen virhe oli poistaa luokanopettajien pääsykokeista vapaaehtoiset piirustus- ja musiikkinäytteet. Painotettiin opetustuokiota, kirjatenttiä ja haastattelua sekä ryhmäkeskustelua. 1988 saakka pääsykokeisiin pääsemiseksi vaadittiin korkeita pisteitä, jotka suosivat tyttöjä. Tämäkin on myönnetty. Sitten poistettiin opetusnäyte. Opettajakokemuksella on merkitystä ja vaikutusta motivaatioon. Opetustuokio poistettiin, koska se asettaa hakijat eriarvoiseen asemaa. Mitä sitten? Liikunnanopettajakoulutuksessakin oli pitkään lyhyempi opetus- ja ohjaustilanne.
Sandra Barskin ja Eedit Honkaniemen pro gradu (28.5.25) käsitteli miesten kokemaa alan sukupuolittuneisuutta. Tutkimustulos osoitti, että miesten hakeutumisen lisäämiseksi ehdotetaan mainontaa, miesopettajuuden esiin tuomista, työn monipuolista esittelyä ja palkkauksen parantamista. Miesluokanopettajat näkevät opettajan sukupuolen voivan tuoda etua työnhaussa. Edelleen sukupuolittuneisuus vähentää vertaistuen määrää ja lisää ulkopuolisuutta työyhteisössä. Miesten valintakiintiön tuomista edistäisi tasa-arvoa.
Pro gradussa ei juuri käsitellä vanhan sukupuolikiintiön etuja. Miesten hakeutumista alalle on tutkittu kansainvälisestikin ja ammattia on pidetty ”naisellisena”. ”Miehen mallista” myös puhutaan ja se vaikuttaisi myös ammatin arvostukseen ja palkkakehitykseen tulevaisuudessa. Miesten määrän lisääminen muun muassa erityisopetuksessa ja koulunkäyntiavustajissa sekä oppilaanohjaajissa myös murtaisi sukupuolittuneita käytäntöjä, kouluissa todetaan. Ainoastaan rehtoreiden osalta tasa-arvokriteeri toteutuu (40-60).
Koska lukioihin hakeutuu vähemmän poikia ja siten yliopistoihin, tilanteeseen ei ole tulossa muutosta, pikemmin tilanne muuttuu yhä naisvaltaisemmaksi. EU on huomauttanut Suomea tästä ammattien sukupuolittuneisuudesta. Asennemuutokset ja sukupuolistereotypiat muuttuvat Suomessa hitaasti, korostuneemmin maaseudulla.
Lasse Pippola
FM
