Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on hyväksynyt Lakeuden leveältä kulttuuria – Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian vuosille 2026–2035. Strategia kokoaa maakunnan yhteisen tahtotilan kulttuurin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi ja vahvistaa kulttuurin roolia osana aluekehitystä, hyvinvointia ja elinvoimaa.
Kulttuuristrategia valmisteltiin laajassa ja osallistavassa prosessissa kuntien, kulttuuritoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lausuntokierroksella kunnat pitivät strategiaa selkeänä, maakunnan tarpeita vastaavana ja hyvänä pohjana kulttuuritoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Erityisesti kiitosta saivat valmistelun avoimuus sekä kulttuurin kytkeminen osaksi hyvinvointipalveluja, koulutusta, elinkeinokehitystä ja matkailua.
– Kulttuuri ei ole Etelä-Pohjanmaalla sivuroolissa, vaan olennainen osa meitä sekä maakunnan kehittämistä ja arkea. Hyväksytty strategia antaa meille yhteisen suunnan sekä kutsuu kunnat ja toimijat tekemään kulttuurista entistä saavutettavampaa ja vaikuttavampaa koko maakunnassa, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo.
Lakeuden leveältä kulttuuria -strategia rakentuu kolmesta teemasta: kulttuuri on jokaisenoikeus, kulttuuri kasvaa yhdessä ja kulttuuri kysyy luontoa. Strategian toteuttamisessa korostuvat yhteistyö, pienempien kuntien tukeminen, kulttuurihyvinvoinnin vahvistaminen sekä maakunnallisten verkostojen kehittäminen. Kunnat ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua strategian toimeenpanoon ja yhteisten tavoitteiden edistämiseen.
Aluekehittämisen tilannekuva 2026: Etelä-Pohjanmaalla haasteita, mutta myös merkkejä käänteestä
Etelä-Pohjanmaan aluekehittämisen tilannekuva 2026 piirtää kokonaiskuvan maakunnan nykytilasta ja lähivuosien kehitysnäkymistä. Tilannekuvassa korostuvat heikko taloustilanne ja pitkään jatkunut väestön väheneminen. Samalla esiin nousee myös myönteisiä kehityskulkuja. Nettomaahanmuutto on vakiintunut selvästi aiempaa korkeammalle tasolle ja vaikuttanut myönteisesti työvoiman saatavuuteen ja huoltosuhteeseen. Lisäksi vuoden 2025 aikana syntyneiden lasten määrä on kasvanut selvästi.
Maakunnan yritysten liikevaihdon kehitys on viime vuosina jäänyt jälkeen koko maan keskiarvosta, ja paikalliset rakennemuutostilanteet ovat heijastuneet talouteen ja työllisyyteen. Pidemmällä aikavälillä Etelä-Pohjanmaan talouskasvu on kuitenkin ollut koko maata hieman nopeampaa. Tuoreimmat pk-yritysbarometrit antavat varovaisia viitteitä suhdannenäkymien paranemisesta, vaikka kannattavuuden haasteet jatkuvat.
– Etelä-Pohjanmaalla on samaan aikaan merkittäviä rakenteellisia haasteita ja huomattavia vahvuuksia. Keskeistä on, että pystymme hyödyntämään myönteiset kehityssignaalit ja kohdentamaan toimenpiteet erityisesti osaamiseen, investointeihin ja kestävään kasvuun, toteaa maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.
Etelä-Pohjanmaa on noussut merkittäväksi uusiutuvan energian tuotantoalueeksi. Tuulivoima kattaa jo valtaosan alueen sähköntuotannosta, ja uusiin tuuli-, aurinko- ja biovoimahankkeisiin on suunnitteilla mittavia investointeja. Samalla korostuu tarve kehittää sähköntuotanto- ja siirtoinfrastruktuuria sekä hallita kasvun ympäristö- ja aluevaikutuksia.
Aluekehittämisen tilannekuva toimii tausta-aineistona keväällä 2026 käytäville aluekehittämisen keskusteluille, joissa maakunnat ja valtioneuvosto tarkastelevat yhteisiä poikkihallinnollisia teemoja ja alueiden kehitysnäkymiä. Tilannekuva yhdistää tilastotietoa ja asiantuntija-arvioita ja mahdollistaa eri hallinnonalojen toimien yhteisvaikutusten tarkastelun.
Liitto tukee E12-tien kehittämistä huoltovarmuuskäytävänä
Etelä-Pohjanmaan liitto lähtee mukaan kannanottoon, jossa E12-tie nostetaan esiin pohjoismaisena huoltovarmuuskäytävänä. Kannanotolla halutaan vahvistaa E12-reitin sekä siihen kytkeytyvien valtateiden 3, 16 ja 18 merkitystä osana Suomen ja koko Pohjolan kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja alueellista kehitystä.
Suomen, Ruotsin ja Norjan halki kulkeva E12 on strategisesti tärkeä itä–länsi-suuntainen yhteys, joka yhdistää Norjan jäättömät satamat Suomen sisäosiin ja Etelä-Suomeen.
– Reitin nimeäminen sotilaallisen liikkuvuuden käytäväksi täydentäisi jo olemassa olevia Pohjois-Skandinaviaan sijoittuvia käytäviä ja tukisi huoltovarmuutta myös kriisitilanteissa. Samalla kehittämisellä olisi myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämälle, matkailulle ja reitin varrella asuvalle väestölle, Sankelo korostaa.
Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta valtatie 3 (E12), valtatie 16 ja valtatie 18 ovat keskeisiä osia pohjoismaisesta yhteyskäytävästä. Maakunnan rooli Suomen suurimpana ruokamaakuntana korostaa toimivien ja turvallisten liikenneyhteyksien merkitystä huoltovarmuudelle ja koko maan kriisinkestävyydelle.
Kannanotto on laadittu Kurikan kaupungin aloitteesta, ja Kurikan kaupunginhallitus on kutsunut siihen mukaan Etelä-Pohjanmaan kunnat ja maakunnan liiton.
