Korkeamaan tuulivoimapuisto on saamassa rahoituspäätöksen ennen joulua. Hankkeen kustannusarvio on nyt reilut 170 miljoonaa. Summa ei sisällä valmistelutyötä ja muuta hallinnointia. Investointipäätöstä valmistellaan parhaillaan ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen jo ensi vuonna. Tuotannon kaavaillaan alkavan 2027.
OX2 rakentaa 17 enintään 230-metristä voimalaa noin seitsemän kilometrin päähän kunnan keskustasta koillisen suuntaan. Korkeamaan hanketta valmisteli aiemmin Saba Wind, jolta OX2 osti hankkeen 2021. Puiston kaava on hyväksytty Soinin valtuustossa 2017 ja rakennusluvat myönnetty 2023. Ympäristövaikutusten arvio on tehty 2014 yhdessä Pesolan hankkeen kanssa, joka sittemmin kaatui lukuisiin valituksiin.
Hankealueen koko on noin 1 890 hehtaaria. Kuuden megawatin voimalat tuottaisivat arviolta 300 gigawattituntia energiaa, joka johdetaan Fingridin verkkoon omalla 10 kilometrin 110 kilovoltin voimajohdolla.
Paikallisten yritysten yhteydenottoja tarvitaan
OX2:N edustajat kertoivat Korkeamaan tuulivoimahankkeesta yrittäjille Soinissa 28. lokakuuta. Suuri kysymys paikallisilla onkin, minkä verran rahaa tulee ja jää Soiniin.
–Hankintojen viimeistely on meneillään. Kilpailutamme tuulivoimalatoimittajan, voimajohdon rakentajan, maanrakennus- ja kaapeliurakoiden päätoteuttajat, muuntajan ja akkuvaraston toimittajat sekä sähköaseman rakentamisen, kertoi hankintayksikössä työskentelevä Nette Koljonen.
Osa urakoista ja isoista hankinnoista menee väistämättä ulkomaille, koska kotimaisia toimijoita ei ole, mutta paikallisten yritysten toivotaan tarjoavan osaamistaan urakoitsijoille. Yrittäjien toivotaan jättävän tiedot palveluistaan mahdollisimman pian Korkeamaan hankkeen nettisivulle, ja OX2 välittää tiedot valittaville toimijoille. Tarvetta olisi esimerkiksi rakentamisajan työmaapalveluille kuten siivoukselle, jäte- ja vesihuollolle, vartioinnille, mutta myös teiden kunnossapitoon, kaluston ja pienkoneiden vuokraukseen, metallitöihin, rakennusaputöihin ja mittaukseen, sähköteknisiin töihin, huoltoon ja tiestön kunnossapitoon sekä puuston poistoon. Lisäksi tarvitaan majoitustiloja asentajille, ruoka-, kokous- ja tapahtumapalveluita.
–Tarvitsemme esimerkiksi pullakahvitarjoiluja jo rakentamisen aikana; meillä voi olla kuokka maahan -tilaisuus tai avoimet ovet, tarjoiluja ja esiintyjiä jo ennen avajaisia. Projektissa on kaiken kokoluokan toimintaa, kaiken ei tarvi olla aina niin suurta, kehitysvaiheen projektipäällikkönä toimiva Maija Sohlman.
–Maanrakennusvaiheessa muualta tulevia työntekijöitä on paikalla kymmeniä ja nostovaiheessa yli sata, silloin tarvitaan eniten majoituskapasiteettia. Muutaman kuukauden ajan on iso tarve majoitukselle.
Rakentamisvaiheen projektipäällikkö Ville Nevala kertoi, että työt alkavat alkuvuodesta puuston poistolla tuulivoimaloiden ja liityntäjohdon alueelta, sen jälkeen tehdään tieverkkoa, perustusmonttuja ja nostopaikkoja. Alustavasti voimaloiden toimituksen on määrä alkaa maaliskuussa 2027 ja komponenttien ajaminen olisi kiihkeimmillään huhtikuussa.
–Jos hanke kiinnostaa, voi käydä tilaamassa uutiskirjeen nettisivultamme, viestimme sitä kautta hankkeen etenemisestä. Toimitamme myös asukaslehden myöhemmin, Sohlman totesi.
Rakentamisen aikainen pöhinä tuo tuloja
Soinilainen LVI-alan yrittäjä Tuomas Hiipakka pitää suunnitteilla olevaa investointia merkittävänä. 400 000 euron kiinteistöverotulot per voimala sen elinkaaren aikana ovat kuntataloudelle iso pönkittäjä ja veronmaksajalle sinänsä iloinen asia.
Aiemmin Soinissa on rakennettu seitsemän voimalaa käsittävä Konttisuon tuulivoimapuisto. Sen pohjalta Hiipakalla on käsitys, että tällainen hanke työllistää paikallisia melko vähän, mutta joitain yrityksiä kuitenkin.
–Ongelma on, että yritykset ovat pieniä, eivätkä rahkeet riitä valtaviin projekteihin. Lisäksi täysin vieras toimiala nostaa rimaa entisestään. Itse olen käynyt tekemässä tuulivoimapuistolla LVI-töitä, jotta isommat porukat ovat sitten voineet tehdä omat hommansa. Meillä on ollut tarjolla myös majoituspalvelua tuulimyllyjen pystyttäjille.
Rakentamisen aikainen pöhinä näkyy ja vaikuttaa kylällä.
–Edellisen projektin aikana lähes kaikki alueen vuokra-asunnot ja mökit olivat käytössä. Työväkeä näki ostamassa isoja määriä eväitä S-marketissa.
Uuden hankkeen kynnyksellä Hiipakka pohtii, josko tällä kertaa hommia jakautuisi enemmän myös paikallisille yrityksille, nyt rakentamisen aikana ja tulevaisuudessa.
