Kahdeksan hammaslääkärin voimin hoidettavaksi suunniteltu suunterveydenhuolto Kauhavan hyvinvointialueella kokee parhaillaan suurta muutosta. Säästötoimin perusteltujen palvelujen lakkauttamisesta kärsitään eniten Järviseudun alueella, josta vuoden 2025 aikana on lopetettu kaksi eri hammashoidon yksikköä. Lopetus koskee Evijärven ja Kortesjärven yksiköitä. Toukokuun loppuun saakka Evijärven, ja syyskuun loppuun saakka palvelleen Kortesjärven yksikön potilaat ohjataan nykyisellään Kauhavan, Ylihärmän ja Alahärmän hoitoyksiköihin. Kortesjärven pitkäaikainen omahammaslääkäri, Sami Kottari, on siirtynyt Kauhavan yksikköön.
Pitäjiensä asukkaille muutos merkitsee pidentyneitä matkoja hoidon piiriin, mutta myös entistä suurempaa aikahaastetta. Erityisesti työssäkäyville tilanteesta koituu enemmän järjestelyjä ja työstä poissaolojen sovitteluja. Vanhemmille työpäivän ajalle osuva oman lapsen kuljettaminen hammashoitoon vaatii aikaisempaa enemmän järjestelyä. Myös ikäihmisten hoitoon kulkeminen vaikeutuu.
Ylihammaslääkäri Riitta Hautalan mukaan uuden sotealueen aikana kypsynyt päätös hoidon keskittämisestä on useita yksiköitä ylläpitävää järjestelmää edullisempaa. Yhden hammaslääkärin hoitoyksikköjen lakkauttaminen on Hautalan mukaan yleinen hyvinvointialueiden suuntaus. Hautala arvioi, ettei laskelmaa vuotuisesta säästöstä vielä ole tiedossa. Hautalan mukaan keskittäminen on kuitenkin ymmärrettävää väkiluvultaan köyhtyvällä alueella.
–Erinäisiä mielipiteitä asian äärellä on ollut esillä. On haluttu, että yksiköt säilyisivät, sillä palvelujen säilyttämiseksi on kuitenkin tilat ja henkilökunta. Toisaalta asukkaat vähenevät alueella. Myös kouluissa on nykyisin vähemmän oppilaita. Hoitoon pääsyn tarve ei ole jatkuvaa, sillä hammaslääkärissä ei käydä välttämättä edes joka vuosi, Hautala kertaa päätöksenteon perusteita.
Hautala pitää ikävänä lähipalvelujen lakkauttamista, mutta haluaa muistuttaa, että meillä matkat ovat kuitenkin verrattain lyhyet. Haasteena on ollut myös rekrytoida henkilökuntaa sivutoimipisteisiin. Esimerkiksi Evijärven yksiköstä eläköityneen hammaslääkärin virkaa ja suuhygienistin toimea ei ole saatu täytettyä, vaan tehtäviä ovat vuorottain hoitaneet alueemme muut hammaslääkärit ja suuhygienistit.
Hautala toivoo resurssien säilyvän samana. Tällöin muuttuva tilanne ei tule vaikuttamaan hoidon tasoon, eikä palvelujen saatavuuteen. Tällä hetkellä Evijärven virkaan ei ole täyttölupaa.
–Tilanteessa mietityttää toki se, että Kauhava on yksikkönä pieni. Aikoinaan alueen suunterveyteen liittyvä tilasuunnitelma on tehty siten, että Kauhavan lisäksi alueen muut yksiköt olisivat vahvuudessa.
Hammaslääkärin työ vaatii kokonaisvaltaista ymmärrystä
Suunterveyden hoito on Hautalan mukaan nykyisin entistä haastavampaa vuosikymmenissä muuttuneen, säilyttävän ja korjaavan hammashoidon myötä. Hautalan mukaan hoidettavaa on paljon, koska ihmisillä on omat hampaat. Ikä-ihmisten oman hammaskaluston hoidossa on entistä tarkemmin huomioitava, että iän mukana lisääntyneisiin, muihin sairauksiin käytettäviä lääkkeitä on enemmän. On tiedettävä potilaan sairauksista, lääkityksestä ja niiden vaikutuksesta. Hammaslääkärin hoitotilanne vaatii aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja tarkkuutta potilaan tilanteesta.
–Myös hoitolaitoksissa asuvilla on omia hampaita. Tyypillistä on, että oman kunnon romahtaessa, myös suun kunto romahtaa, Hautala tietää, ja painottaakin laitospotilaiden suunterveyden ja hammashuollon lisääntyvää tarvetta, yksiköissä tapahtuvaa hoidollista, että hygieniatason vastuuta.
Suuhygienisti Eija Kalliokoski ja hammashoitaja Virpi Rauhala tietävät säästötoimien tuovan omaan toimenkuvaansa aikaisempaa enemmän liikkuvuutta. Vuonna 2026 ollaan uuden edessä: koululaisten määräaikaistarkastukset luokilla 1, 3, 5 ja 8 tullaan puuttuvien hammashoitoyksiköiden vuoksi Evijärven ja Kortesjärven osalta suorittamaan kouluilla. Toimintaa varten kehitelty, hyvinvointialueen yhteisessä käytössä oleva Pop up – liikuteltava hammashoitoyksikkö, on työntekijän mukana kulkeva tarvikelaatikko, joka sisältää tarvittavat välineet ja potilastuolin sijasta käytettävän tuolin. Ensimmäisen ja kahdeksannen luokan tarkastuksissa on mukana hammaslääkäri. Liikuteltavan Pop up- hammashoitoyksikön suhteen Hautala tuntee huolta työtekijöiden työergonomiasta.
–Nyt on vain mentävä uuteen mukaan, Kalliokoski ja Rauhala toteavat. Pop upista ei vielä ole meillä mitään aikaisempaa tietoa, tai kokemusta.
Uudistuksia hoitojärjestelmään
Uudistuksena hoitojärjestelmään tulee myös yksivuotiaiden etävastaanotto, joka tarkoittaa vanhempien kanssa käytyä Teams-keskustelua ruokailutottumuksiin, tutin käyttöön ja muuhun ikätasoa edellyttävään suunterveyden huomioimiseen. Kolme ja viisivuotiaiden tarkastus tulee tapahtumaan edelleen hammashoidon yksiköissä. Aiemmasta poiketen nyt uutena käytäntönä on vanhempien itse lapselleen varaama tarkastuskäynti. Automaattista kutsua tarkastukseen ei enää tule. Tämä tarkoittaa vanhempia aikaisempaa enemmän vastuuttavaa valppautta.
–Kouluterveyskyselyn mukaan alueemme lapsilla hampaiden kotihoito on prosentuaalisesti muita alueita heikompaa. Tässä suhteessa omahoidon tulisi tarkentua entuudestaan, muistuttaa Riitta Hautala.
Vahvuutena alueen hammashoitoyksiköissä yhteensä toimii seitsemän hammaslääkäriä, joiden lisäksi yksi oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Heidän lisäkseen useampi suuhygienisti ja hammashoitaja. Jo aikaisemmin Kauhavan yksikköön keskitetyn oikomishoidon lisäksi Kauhavan yksikössä tehdään nykyisin oikomishoidon suunnitelmia myös Lapualta tulleille lapsille.
Akuuttihoitotaso alueella on ylihammaslääkäri Hautalan mukaan keskimääräisesti hyvä.
Regina Ketomäki
