Museot saavat vuosittain yli 52 miljoonaa valtiolta, mutta jatkossa sitä vähennetään vajalla kahdella miljoonalla ja henkilötyövuosia lähes 81. Museossa, jossa on kaksi työntekijää, henkilötyövuosiin ei kosketa.
Museo rahoittaa suurelta osin toimintansa valtion ja kunnan rahoituksella, 71 prosenttia. Orpon hallituksen säästöt koulutuksesta, esimerkiksi vapaasta sivistystyöstä, ovat johtaneet monet museot miettimään varainhankintaa. Perinteisesti kahvila, myynti ja yritysten tuet sekä lahjoitukset ovat rahoituksen lähteitä. Esimerkiksi Tampereen museokaupungissa, jossa käydään museossa enemmän kuin teatterissa, on jouduttu porrastetusti harkitsemaan pääsylippujen korottamista.
Uudistetussa museolaissa (2019) on maininta museon tuottamasta hyvinvoinnista. Museon tavoitteena on lisätä hyvinvointia: se on paikka pysähtyä, tutustua kaverin kanssa kokoelmiin, kokea elämyksiä ja osallistua erilaisiin työpajoihin. Museot on tehty yleisöystävällisiksi ja ne ovat ajassa. Vierailijoita aktivoidaan ja he saavat kokeilla erilaista tekniikkaa. Museo elääkin nykyään elämystaloudessa. Museo on viihteellistynyt ja sielläkin pidetään matkailun tapaan elämykselliset kokemukset tärkeinä. Varsinkin eläinmuseot ovat olleet lapsille meluisia. Parhaita ekskursioita ovatkin tutkimuksellisesti yliopiston yhteydessä olevat museot. Museot ovat oivallisia oppimisympäristöjä, jossa voi pysähtyä ajassa.
Museoiden hyvinvointivaikutus on tutkimusten valossa kiistatonta: siellä voi rentoutua, paeta arjen kiireitä, luoda sosiaalisia kontakteja. Edelleen yhteiset kokemukset voivat parantaa kommunikaatiotaitoja ja vähentää henkistä uupumusta. Museokäynnit stimuloivat aisteja. Museokäynnillä voi vaikkapa laittaa kuulokkeet päähän ja kuunnella lempimusiikkia. Museoissa on työpajojen muodossa luovaa toimintaa, esimerkiksi piirtämistä. Tekemisen terapeuttinen ulottuvuus on noussut tärkeäksi piirteeksi yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissamme.
Museoissa voi oli monipuolista toimintaa: roolipelejä, draamaa, mallipiirtämistä, esineiden tutkimusta 360 astetta -periaatteella ja tarinoiden kirjoittamista niistä, niin perinteisiä kuin virtuaalisiakin aktiviteetteja. Esimerkiksi tukholmalaisessa on voinut tutustua koirarobottiin.
Nykyään museoita on sijoitettu aluepoliittisin perustein alueille, jossa on sosiaalisia ongelmia, syrjäytyneisyyttä, työttömyyttä ja niin edelleen. Vuonna 2005 tehdyssä suomalaisessa tutkimuksessa museoissa käymisellä on todettu olevan yhteys terveyteen, esimerkiksi elinikään, jopa muita kulttuuripalveluita enemmän. Calgaryn poliisimuseossa on kohdistettu nuoriin valistustyötä päihteiden väärinkäytöstä ja perheväkivallasta näyttelyiden avulla. Museoita ovat olleet mukana mielenterveystyössä, eräänlaisia ”terapiakeskuksia”.
Lasse Pippola
