17. syyskuuta julkaistiin ruotsalaisen Linné-yliopiston väitöskirjaopiskelija Jacob Gustafssonin johdolla Nature Communications -tiedelehdessä merkittävä Lappajärven törmäyskraatteria koskeva artikkeli. Kyseessä on maailman ensimmäinen tutkimus, jossa on kyetty osoittamaan, milloin elämä palasi asuttamaan törmäyskraatteria. Lappajärvellä tämä tapahtui nelisen miljoonaa vuotta törmäyksen jälkeen, eli noin 73,6 miljoonaa vuotta sitten. Artikkeli avaa uusia näkymiä kraatteritutkimukseen ja astrobiologiaan, ja muun muassa auttaa elämän etsinnässä muilta planeetoilta.
Kairasydännäytteitä analysoitiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologisesta näytearkistosta. Niiden avulla voitiin ajoittaa, milloin mineraaleihin kiteytyneet biosignaalit syntyivät.
–Tämä on ensimmäinen kerta, kun voimme geokronologisin menetelmin suoraan yhdistää mikrobitoiminnan asteroiditörmäykseen. Se osoittaa, että tällaiset kraatterit voivat toimia elinympäristöinä pitkään törmäyksen jälkeen, kertoo professori Henrik Drake Linné-yliopistosta. Drake on yhdessä Gustafssonin ja Kanadassa työskentelevän professori Gordon Osinskin kanssa yksi projektin päätutkijoista.
Myös Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologi Satu Hietala oli mukana tutkimuksessa. Hänen mukaansa suomalainen aineisto kiinnostaa tiedeyhteisöä ympäri maailman. Kraatterijärvi Geoparkin geologi Teemu Öhman pitää tuloksia merkittävinä.
–Tämä on iso juttu. Mistään maapallon noin 200 törmäyskraatterista ei ole tätä pystytty aiemmin määrittämään. On tiedetty, että öttiäiset ovat jossain vaiheessa palanneet, mutta tarkempaa ajoitusta ei ole ollut. Nyt se saatiin neljän miljoonan vuoden päähän törmäyksestä, Öhman kertoo.
Mielenkiintoista on, että Lappajärven kraatterissa kivi oli 50-asteista vielä neljän miljoonan vuoden jälkeen törmäyksestä – huomattavasti pidempään kuin vastaavissa kraattereissa esimerkiksi Saksassa ja Kanadassa.
–Vaikka ne ovat kooltaan samanlaisia, ovat ne kallioperältään erilaisia, minkä vuoksi niissä ei syntynyt kärnäiitin kaltaista törmäyssulakiveä oikeastaan ollenkaan, Öhman kertoo.
–Lappajärveä on tutkittu jo 160 vuotta, ja se kiinnostaa alan huippututkijoita ympäri maailman. Tällä on iso merkitys myös Kraatterijärvi Geoparkille: kiinnostusta on jo nyt kansainvälisesti, ja tulevaisuudessa vielä enemmän, Öhman jatkaa.
Astrobiologian näkökulmasta löydöt ovat Öhmanin mukaan merkittäviä. – Kraatterit ovat aurinkokunnan yleisin pinnanmuoto. Nyt tiedetään, että vaikka räjähdys tuhoaa kaiken, syntyy taskuja, joissa elämän pienimmilläkin muodoilla on hyvät olot, hän tiivistää.
Lue myös:
