TOIVOTTAVASTI kesäaika on ladannut akkujasi. Ainakin meitä on viime aikoina hellitty lämmöllä ja auringonvalolla. Nyt katseen pikkuhiljaa kääntyessä arjen ja syksyn suuntaan voi mieleen nousta monenlaisia kysymyksiä. Mitä uusi lukukausi tuo tullessaan? Mikä työsähköpostin salasana olikaan? Miten työn ja arjen yhteensovittaminen sujuu koko perheen osalta? Me kaikki olemme taas vuoden vanhempia viime syksystä ja muutoksia on voinut tulla niin luokka-asteissa kuin ihmissuhteissa. Miten tästä eteenpäin?
Uuden kynnyksellä on hyvä pysähtyä miettimään, elänkö arvojeni mukaista elämää. Mitä haluan elämässäni olevan mukana ja mitä voi jättää ottamatta uuteen? Keskustelua on hyvä käydä niin itsensä, läheistensä kuin laajemman elinpiirin kanssa. Mihin suuntaan haluamme katsoa ja lähteä kulkemaan? Raamatussa sanotaan, että usko ilman tekoja on kuollutta. Sama ajatus on hyvä tuoda omaan elämään ja käytännössä kalenteriin: arvot ilman käytännön ratkaisuja ovat vain tyhjää puhetta. Mitä pidän tärkeänä? Arvot paljastuvat kalenteristamme. Jos perhe on minulle tärkeä, on hyvä katsoa, että yhteistä aikaa löytyy. Jos pidän terveyttä arvona, on tärkeää huolehtia sekä liikunnasta että syömisestä. Jos arvostan työtä, miten se näkyy panostuksissani – tai työn etsimisessä. Jos usko Jumalaan on minulle tärkeä arvo, miten se näkyy arjen valinnoissani ajankäytöstä ihmissuhteisiin.
Jokaisella on vastuu omista valinnoistaan ja niiden seurauksista. Mutta jos otamme tämän ajatuksen liian vakavasti, alamme kuvittelemaan olevamme yksin ja kaiken olevan omassa vallassamme. Tulisi löytää tasapaino sen kanssa, että teemme asioita tiedostaen panoksemme merkityksen, mutta samalla säilyttäen luottamuksen, että asiat eivät kuitenkaan ole meidän käsissämme. Sananlaskujen viisas kirjoittaja toteaakin: ”Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.” Se ei tarkoita sitä, että sama mihin ryhdymme Jumalan nimissä, menestyy ulkoisten mittapuiden mukaan. Ennemminkin luottamus Jumalaan tuo rentouden ja vapauden. Teen työni ja hoidan asiani kuin lopputulos riippuisi minusta, mutta samalla tiedän, että kaikki riippuu loppupeleissä Hänestä. Hän on luvannut ohjata, antaa viisautta ja voimia, ja jos omat suunnitelmani romahtavat, Hän on niissäkin vaiheissa ja saan heittäytyä Herran haltuun. Profeetta Jeremian sanoin: ”Sinun haltuusi minä olen uskonut asiani.” Siihen haltuun on parasta jäädä oman arkensakin kanssa.
Siunaten,
Minna Pollari
Seurakuntapastori
Alajärven helluntaiseurakunta
