Järviseudun Sanomat uutisoi viisikymmentä vuotta sitten, kuinka on Alajärven puhelinyhtiön kasvun ja rakentamisen aika. Alajärven puhelinyhtiön kokouksen avasi liikennöitsijä Lauri Viitaniemi. Kokouksen puheenjohtajana toimi Aarne Rokala. Kokouksessa hyväksyttiin puhelinyhtiön toimintakertomus, joka osoitti, että vuosi 1974 oli ollut kasvamisen ja rakentamisen vuosi. Puhelinyhtiön toimitalossa oli suoritettu huomattava laajennus ja tekniikan puolella oli rakennettu verkkoryhmäporras, jonka kautta tulisi kulkemaan Vimpelin ja Lappajärven automaattinen kaukovalinta. Suurin osa suoritetuista investoinneista kohdistui keskuslaitteistoihin. Verkkoryhmäportaan laitetoimitukset olivat pääsääntöisesti vuoden 1974 aikana, lukuun ottamatta vähäisiä lopputoimituksia.
Asennustyöt olivat alkaneet syksyllä 1974 ja saatiin päätökseen alkuvuodesta 1975. Uudistus merkitsi sitä, että Lappajärven sekä Vimpelin tilaajavalintainen kaukoliikenne saattoi alkaa verkkoryhmäkeskuksen puolesta. Yhdysliikennettä koskevasta sopimuksesta oli aloitettu neuvottelut Posti- ja lennätinhallituksen kanssa.
Yhtiön investoinnit olivat olleet lähes 500 markkaa tilaajaa kohden vuodessa. Liittymät olivat lisääntyneet vuonna 1974 164 kappaleella, joka oli 15,4 prosenttia kaikista liittymistä. Lisäys oli maanlaajuisesti suurin puhelinlaitosten ryhmissä, jossa liittymien määrä oli tuhannesta kahteen tuhanteen kappaletta. Se oli myös neljänneksi suurin koko maassa, kun huomioitiin kaikki yksityiset puhelinlaitokset. Alajärven liittymien määrä oli vuoden 1974 lopussa 1 292 kappaletta ja puhelinkoneiden määrä oli lisääntynyt 195 laitteella, kokonaismäärän ollessa 1 563 laitetta. Puhelinkoneiden kannan kasvu 14,3 prosenttiin oli myös neljänneksi korkein koko maassa.
Kokous hyväksyi vuoden 1974 tilit; hallitukseen valittiin Toivo Pienimäki ja Jussi Vesala. Yli-insinööri Urpo Sarpola piti kokouksessa esitelmän puhelinalan ja tekniikan kehityksestä. Hän totesi, että Alajärven puhelinyhtiö on pystynyt toimimaan keskimääräistä halvemmilla toimituksilla ja yhtiön velka-aste on matala.
KOMMENTTI
Puhelinkeskusten automatisoituminen
Muistako kukaan enää aikaa, kun kaukopuhelut oli tilattava keskuksessa toimivalta puhelujen välttäjältä, ”sentraalisantralta”? Kuitenkin keväällä 1980 kytkettiin viimeinen automaattikeskus Lapin Pellossa käyttöön. Tuo tapahtuma päätti käsivälitteisten puhelujen aikakauden Suomessa. Anekdoottina mainittakoon, että Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanne soitti 1.4.1980 Suomen puhelinhistorian viimeisen ”Santran” välittämän puhelun automatisointijuhlasta Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle.
Suomessa automatisointi oli alkanut jo ennen sotia kaupungeista ja suurilta paikkakunnilta. Ensimmäinen automaattikeskus rakennettiin Töölöön jo vuonna 1922 ja uusittiin 1937. Automatisointi eteni kuitenkin huomattavan hitaasti, kuten tekstissä jo aiemmin mainittiin. Viimeisenä automatisoitiin maaseutua 1970-luvulla. Automatisointi oli huomattava edistysaskel, kun osalle paikkakunnista saatiin yhteys ennen automatisointia kello 7–21, kun vaihteenhoitaja oli työnsä ääressä. Puhelujen välittäjiä, ”sentraalisantroja”, olisi vaadittu vuodelta 1980 olevien laskelmien mukaan liki 700 000 kappaletta ilman automaattikeskuksia kasvaneen puhelinliikenteen takia. Lankapuhelimet ja niihin liittyvä tekniikka on tänä päivän jo mennyttä aikaa, kun suurin osa operaattoreista on kerännyt kuparit pois linjoilta ja maastosta.
Hannu Takala
