Tiesitkö, että sote-palveluissa yhden työntekijän työ voi säästää usean vuosipalkan verran, kun toimintamallit ovat vaikuttavia?
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on vaikeassa tilanteessa. Viime vuoden alijäämä asettunee -58 miljoonaan euroon, vaikka tavoitteena oli –11 miljoonaa euroa. Summa vastaa vähintään 1 200 henkilötyövuotta. Tilanne vaatii lisäsäästöjä, joihin pyritään UTV2-ohjelmalla.
Vaikuttavat sote-palvelut ovat usein sellaisia, jotka ennaltaehkäisevät sosiaalisten tai terveydellisten ongelmien pahenemista. Tällöin inhimilliset ja taloudelliset näkökulmat osoittavat samaan suuntaan. Ennaltaehkäisevyys linkittyy hyviin perustason palveluihin, kuten moniin lähipalveluihin, ja niiden toimintamalleihin.
Esimerkiksi toimivat perhepalvelut voivat hoitaa orastavia ongelmia ennen kuin ne johtavat lapsen tai nuoren sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Yhden laitossijoituksen vuosikustannus on vähintään 120 000 euroa, mutta pahimmillaan kulu on kolminkertainen. Hyvinvointialue voi siis palkata oman työntekijän haastavassa tilanteessa olevalle nuorelle ja säästää vaihtoehtoon verrattuna vähintään 1–2 henkilön vuosipalkan. Vuonna 2023 Etelä-Pohjanmaalla oli sijoitettuna 500 alle 17-vuotiasta, joista lastensuojelulaitoksissa 267.
Vastaavia esimerkkejä on kymmeniä. Jos terveydenhuollon vastaanotolla huomataan syöpäriski ja ohjataan potilas ennaltaehkäisevästi pieneen leikkaukseen, voidaan välttää raskaat syöpähoidot. Oikea-aikainen havainto säästää potilaan elämänlaatua ja parin hoitajan vuosipalkan verran. Pienen terveysaseman vastaanotolla työskentelee yleensä lääkäri ja kaksi hoitajaa. Toisaalta palveluita heikennettäessä hyöty jää saamatta ja kustannukset karkaavat.
Ennaltaehkäisevä logiikka on yksinkertainen. Se on ollut toimiva ja vaikuttava perusta esimerkiksi Kuusiolinnan toiminnassa. Sitä tuki myös hoitotakuu. Silti toteutus vaatii paljon. Se vaatii toimintakulttuurin muutosta, asiakaslähtöisyyden vahvistamista, ymmärrystä ratkaisujen vaikutuksista sekä painopisteen laajentamista sairauden hoitamisesta terveysriskien tunnistamiseen ja ennakointiin. Tueksi tarvitaan organisaatiorakenne, kohdennettu henkilöstöresurssi ja palveluiden integraatio, joka varmistaa kokonaiskuvan ja moniammatilliset hoitoketjut.
Tullaankin HyvaEP:n sopeuttamiseen ja organisaatiouudistukseen. UTV-ohjelmassa ei ennaltaehkäisy ole juuri esillä. Tulevissa päätöksissä ja ensi aluevaltuustokaudella tulee taloustasapaino hakea ennaltaehkäisemällä vaativia hoitotarpeita perustasoa kehittämällä. Kohdennammeko kolme rahaa perustasoon nyt vai kymmenen rahaa vaativiin palveluihin parin vuoden päästä?
Vaatii rohkeutta käyttää rajallisia resursseja ennaltaehkäisyyn, koska vältetty ongelma ei tule tilastoihin ja onnistuminen on vaikea osoittaa heti. Toisaalta lähipalveluiden karsiminen on päättäjille kompastuskivi ja päätöksenteon haasteet on kirjattu yhdeksi syyksi, miksi HyvaEP ei saavuta säästötavoitteita.
Juha Viitasaari
Aluevaaliehdokas, Keskusta
