OTSIKON lause tarkoittaa sitä, että Lappajärvessä muikunkutu on alkanut eli muikku hakeutuu rannoille kutemaan. Pyhälahden rannat ovat aina olleet tunnettuja hyvistä kuturannoista ja muikkua on siellä pyydetty ties kuinka kauan. Mietin, että oliko muikullakin osansa Lappajärven ranta-asukkaiden selviämisestä 1860-luvun nälkävuosista. Pikkupojasta lähtien olin itsekin mukana muikun pyynnissä ja sitähän tuli paistettavaksi, halstrattavaksi ja suolattavaksi nelikollinen talven varalle.
Muikkua pyydettiin kesäisin myös nuotalla, kun havaittiin tyynenä kesäpäivänä järven pinnan värähtelevän muikkuparven merkiksi. Parvi kierrettiin nopeasti kahdesta veneestä laskettavalla nuotalla ja saalis vedettiin nuotan perällä maihin. Sittemmin muikkua pyydettiin varsinkin 1970-luvulla talvinuotilla, mutta se homma hiipui muutamassa vuodessa. Nykyisin ei Lappajärvellä olla yhtään talvinuottakuntaa. Järvestä troolattiin niin sanottua roskakalaa vuosina 2001–2004 noin 250 tonnia. Saalis oli pääosin kuoreita, pieniä ahvenia ja särkiä, mutta en tiedä mikä oli muikun osuus.
Nykyisin muikkua pyydetään kesäisin rysillä ja satunnaisesti verkoilla syvänteiden päältä niin sanotusta välivedestä. Se tarkoittaa sitä, että muikkuverkko ripustetaan erillisten kohojen varassa 1–2 metrin syvyyteen veden pinnasta. Rysäpyynnillä muikkua saa parhaiten keväällä ja alkukesästä ja verkoilla välivedestä joskus elokuun puolivälistä alkaen aina myöhäiseen syksyyn.
Oli miten oli, mutta nyt on muikunkutu alkanut ja sitä on Lappajärvessä erityisen runsaasti. Kuulemani mukaan ainakin 18 millin verkon silmäkoko on tänä vuonna sopiva muikun pyyntiin. Muikkuhan on vuosittain erikokoista riippuen varmaankin kesän olosuhteista eli kuinka ravintoa on ollut saatavilla. Joskus muikku on niin pientä, että tarvitaan jopa 13 millin silmäkoon verkkoja ja joskus taas yli 20 millin.
Itse olen syksyisin kalastellut talveksi muikkuja muutamia kiloja ja ottanut mädinkin talteen joulupöydässä nautittavaksi, mutta tänä syksynä soitin Lehdon Artolle ja tilasin 10 kiloa muikkuja häneltä. Ajelin illan kähmässä muikkuja hakemaan, kun Arto juuri tuli veljensä kanssa järveltä mukanaan muhkea muikkusaalis. Muikut oli kalastettu juuri välivedestä syvänteen päältä korkeilla verkoilla. Ilta menikin sitten muikkuja puhkoessa eli suolistaessa ja mätiä lypsäessä. Sotkuista touhua, mutta palkitsevaa.
Heikki Salmela
