Suvivirsi kajahti kevätjuhlassa 

Ala-asteen päättävät oppilaat juhlasalin edessä.
Ala-asteen päättävät oppilaat juhlasalin edessä.
Ala-asteen päättävät oppilaat juhlasalin edessä.
Ala-asteen päättävät oppilaat juhlasalin edessä.

SAIN kutsun ala-asteen päättävän lapsenlapsen kevätjuhlaan Knuutilankankaan koululle Oulussa. Tottahan menin juhlaan ilomielin etenkin, kun koulu on vain muutaman minuutin pyöräilymatkan päässä. Olikin upea kesäaamu ajella hiljaisia pyöräteitä voikukkien ja tuomien kukkiessa. Sali täyttyi oppilaista, vanhemmista ja isovanhemmista viimeistä paikkaa myöten ja tunnelma oli juhlallisen odottava. Itse juhla alkoi rehtorin jakamilla stipendeillä ja panin merkille, että useita stipendejä jaettiin oppilaille perusteena reilu ja ystävällinen käyttäytyminen, mikä on minusta ilman muuta palkitsemisen arvoista. Jaoin itsekin molemmille lapsenlapsille stipendit ”Mummo & Pappa -rahastosta” 

Juhla jatkui monenlaisilla oppilaiden esittämillä mainioilla ohjelmanumeroilla ja mietin, mahtaako ohjelmaan kuulua suvivirren laulaminen. Odotus palkittiin ja juhlan viimeisenä ohjelmanumerona laulettiin suvivirsi ja lauleskelin itsekin roikku-periaatteella eli koetin kuunnella miltä korkeudelta lauletaan ja liityin lauluun mukaan pienellä viiveellä. Muutama vuosi sitten oli melkoinen kohu, kun suvivirttä ei saanutkaan laulaa kevätjuhlassa sen takia, että se on vastoin perustuslain uskonnonvapautta koskevia pykäliä. Sittemmin opetushallitus höllensi tulkintaa ja ilmoitti, että yksittäisen virren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnollista ja hyvä niin. 

Tietysti aloin muistella omia kansakoulun aikaisia kevätjuhlia, mutta eihän niistä ole juuri mitään mieleen jäänyt suvivirttä lukuun ottamatta. Siihen aikaan, 60-luvulla, ei pojankoltiaisilla koulumenestys ollut tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla ja numerot todistuksessa olivat sen mukaisia. Usein todistuksen näyttäminen kotona olikin aika jännittävää, kun numerot eivät kummoisia olleet. Muistelen, että yhden kerran minulla oli viitonen todistuksessa ja se tuli laulusta. Ensimmäisellä luokalla laulun kokeessa piti laulaa joku laulu, kun opettaja säesti harmoonilla. Enhän minä onneton osannut yhtään laulua ja koulussa verratuista virsistäkin vain yhdestä muistin kolme ensimmäistä sanaa, joten laulukokeeni meni perin juurin mönkään. Vanhemmalla iällä kyllä mieleeni on jäänyt kymmenien iskelmien ja rallien sanat, ja laulunkokeesta olisi ehkä tullut jopa kuutonen. 

Heikki Salmela 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.