Tuulella on potti, tuuli kaiken otti, tuuli anna ei  

Tuulimylly Pyhälahden Metsäpelossa. Kuvan lienee ottanut Jaakko Pyhälahti 1900-luvun alussa ja sen omistaa Simo Metsäpelto.
Tuulimylly Pyhälahden Metsäpelossa. Kuvan lienee ottanut Jaakko Pyhälahti 1900-luvun alussa ja sen omistaa Simo Metsäpelto.
Tuulimylly Pyhälahden Metsäpelossa. Kuvan lienee ottanut Jaakko Pyhälahti 1900-luvun alussa ja sen omistaa Simo Metsäpelto.
Tuulimylly Pyhälahden Metsäpelossa. Kuvan lienee ottanut Jaakko Pyhälahti 1900-luvun alussa ja sen omistaa Simo Metsäpelto.

KATRI Helenahan se lauleskeli tuulesta 60-luvulla otsikon sanoin ja monta muutakin laulua on tuulesta tehty. Yhtenä yönä oli kunnon myrsky ja kun tuuli ujelsi nurkissa, aloin miettiä tuulta ja sen merkitystä ihmiskunnan historiassa. Tuuli on kyllä antanutkin ihmisille, sillä onhan tuulimyllyissä jauhettu jyviä vuosisatojen ajan. Merenkulku oli myös lähes täysin riippuvainen tuulista aina höyrykoneen keksimiseen asti joskin roomalaisilla ja varmaan monella muullakin kansalla oli kaleereissaan orjat soutamassa ja taisipa viikingitkin soudella veneitään pienen purjeen avustamana. Purjelaivojen historia ulottuu ainakin 6000 vuoden taakse muinaiseen Egyptiin ja purjelaivoja on käytetty niin kaupankäynnissä kuin sotimisessakin vuosituhansia. 

Toki tuuli ottaakin, kun se yltyy hurrikaaniksi, taifuuniksi tai tornadoksi. Eri nimistä huolimatta kyse on suunnilleen samasta asiasta, sillä taifuuni on trooppinen hirmumyrsky, hurrikaani taas on Amerikan lähellä ja tornado on pyörremyrsky. Ja tokihan tuollaiset myrskyt saattavat ottaa kaiken eli viedä talotkin mennessään. Suomessakin on aika ajoin kovia myrskyjä ja niille annetaan jopa nimet, jos tietyt pelastustehtävien määrään, sähköttömien talouksien määrään ja puustotuhoihin liittyvät kriteerit täyttyvät. 

PURJELAIVAT ovat historiaa, mutta purjeveneet ovat edelleen suosittuja niin harrastus- kuin kilpailumielessäkin. Perinteiset tuulimyllyt, joiden avulla jauhettiin viljaa, ovat myös historiaa, mutta nykyisin rakennetaan ”tuulimyllyjä” eli tuulivoimaloita, jotka ”jauhavat” sähköä. Ensimmäinen sähköä tuottava tuulivoimala rakennettiin Amerikassa jo 1800-luvun lopulla, mutta varsinainen läpimurto alkoi 1990-luvulla. Tosin esimerkiksi Tanskassa oli tuulivoimaloita jo 1960-luvulla. Ensimmäiset tuulivoimalat olivat teholtaan varsin vaatimattomia eli muutamia kymmeniä kilowatteja. Nykyiset maalle rakennettavat voimalat ovat suuruusluokaltaan 5–6 MW eli 5000–6000 kW. Merelle rakennetaan jopa 10 MW:n voimaloita. Voimalan napakorkeus on nykyisin 150–175 metriä ja lapojen kärkien, eli roottorin pyörintähalkaisija noin 160 metriä. Taisi Katri Helena laulella omiaan, kun arveli, että tuuli kaiken ottaa. 

Heikki Salmela 

Mainos
Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.