SONICVISIONIN yrittäjäomistaja, lapsuutensa Lappajärvellä viettänyt Jussi Savola, kertoo ajautuneensa alalle musiikkiharrastuksen kautta. Yritys toimittaa tapahtumatekniikkaa eli pääasiassa äänentoisto- ja valolaitteistoa erilaisiin tilaisuuksiin.
Savola valmistui ylioppilaaksi Lappajärvellä ja muutti sitten Helsinkiin. Hän kokeili reilun vuoden verran tietoliikennetekniikan opintoja ja suoritti sitten kaksivuotisen media-assistentin tutkinnon.
Ensin Savola teki töitä yhdessä neljän muun yrittäjän kanssa Noisemakers-yrityksessä. Yrityksen toiminta keskittyi ohjelmamyyntiin ja varastoon alkoi kerääntyä bändin äänentoisto- ja valolaitteistoa. Savola mietti, että kallista kalustoa on turha lepuuttaa, jos ei ole keikkoja. Hän alkoi vuokrata kalustoa ja siirtyi vuonna 2015 pyörittämään omaa yritystä.
Työt painottuvat pääkaupunkiseudulle, joskus muualle maahan tai ulkomaille. Asiakkaita ovat yritykset, artistit ja yksityishenkilöt. Äänentoistoa on viety niin häihin kuin hautajaisiin, ja keikkapaikkoja on ollut purjelaivasta tapahtuma-areenaan. Yritystilaisuudet työllistävät eniten. Artisti- ja bändipuolelta Savola tekee eniten yhteistyötä Atomirotta-bändin ja kanteletaiteilija Ida Elinan kanssa.
Savola sanoo, että tuntuisi kaukaiselta ajatukselta lähteä palkkatöihin, kun on oppinut miettimään elannon tekemisen yrittäjyyden kautta.
KORONAN tulo pysäytti kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan täysin.
–Korona-aika rämmittiin läpi. Tein saneeraushommia ystäväni yritykselle, ja samalle ajalle osui oma rakennusprojektimme. Ne pitivät sopivan kiireisenä.
Savola asuu Porvoon seudulla valokuvaajapuolisonsa Ilona Savolan ja kahden tyttären kanssa.
–Joustoa tällaisessa tarvitaan, kun vaimokin on yrittäjä. Suurin ongelma ovat liiat työtunnit. Usein olen viikonloppuna poissa, kun perhe on kotona.
Huolimatta yrittäjyyden epävarmuudesta sekä ilta- ja yötöistä Savola toteaa:
–Useimmiten tämä ei edes tunnu työltä sanan varsinaisessa merkityksessä. Pidän työn vaihtelevuudesta ja siitä, että saan olla liikkeessä. Minusta ei olisi istumaan koneen ääressä kahdeksan tuntia päivässä.
Aino Alppinen
