Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta yhdistää pohjalaiset ja pohjalaismieliset korkeakouluopiskelijat

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan fuksipäivälliset 7.10.2023. Kuva: Jere Hasunen.
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan fuksipäivälliset 7.10.2023. Kuva: Jere Hasunen.
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan fuksipäivälliset 7.10.2023. Kuva: Jere Hasunen.
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan fuksipäivälliset 7.10.2023. Kuva: Jere Hasunen.
HELSINGIN YLIOPISTON osakunnat ovat poikkitieteellisiä ja pitkät perinteet omaavia opiskelijajärjestöjä. Etelä-Pohjalaisen Osakunnan toiminnassa on mukana maakunnasta Helsinkiin muuttaneita, eteläpohjalaiset juuret omaavia tai muuten pohjalaismielisiä opiskelijoita.

Itäkylästä, Lappajärveltä kotoisin oleva Elsa Rantakangas löysi Osakuntaan isoveljensä mukana. Sosiaalityötä opiskeleva Rantakangas muutti Helsinkiin Kuopiosta suorittamaan maisterintutkintoa.

‒Vierailin veljeni mukana Bottalla, ja osakuntayhteisö oli yksi syistä, miksi päätin tulla Helsinkiin opiskelemaan, kertoo Rantakangas.

Bottaa, eli Ostrobotnia-taloa, hallinoivat yhdessä kolme pohjalaista osakuntaa: Pohjois-Pohjalainen, Etelä-Pohjalainen ja Vasa Nation. Botta on osakuntalaisten päämaja ja olohuone.

Rantakangas on mukana Etelä-Pohjanmaan Osakunnan vuoden 2024 hallituksessa somevastaavana. Ennen hallituspestiään hän on osallistunut osakunnan järjestämiin tapahtumiin.  Kohokohtana hän nostaa esiin Porthan-juhlat, jotka olivat juhlallisemmat ja perinteisemmät. Juhlissa osa ihmisistä oli pukeutunut kansallispukuihin ja siellä myös tanssittiin.

‒Normitapahtumat ovat suurimmaksi osaksi sitsejä ja aika epävirallisia tapahtumia, joihin on matala kynnys lähteä. On ollut pikkujouluja ja glögin maistelua.

Sitsit ovat akateemisia pöytäjuhlia, joissa ruokaillaan, pidetään puheita ja lauletaan juomalauluja. Osakunta järjestää myös paljon excuja, eli yhteisiä retkiä tai vierailuja eri kohteisiin. Sen lisäksi pohjalaisilla osakunnilla on kuoro- ja paritanssitoimintaa sekä edullisia opiskelija-asuntoja.

Yhteisöllisyys on osakunnan parasta antia

ENITEN osakuntatoiminnassa Rantakangas on pitänyt yhteisöllisyydestä.

‒Päällimmäisenä tulee mieleen ihmiset. On jännä, miten niin lyhyessä ajassa on saanut paljon tärkeitä ihmisiä elämään. Osakunnassa on semmoista yhteisöllisyyttä, joka tuntuu usein muuten puuttuvan nykymaailmassa, kertoo Rantakangas.

‒Vaikka menee osakunnan tapahtumiin ensimmäistä kertaa ja ei tunne ketään, on silti tietynlainen solidaarisuus, koska kaikki ovat Etelä-Pohjanmaalta tai ainakin pohjanmaalaismielisiä ihmisiä. Se luo automaattista yhteisöllisyyttä.

‒Bottalla pääsee puhumaan kaikenlaisista asioista, koska kaikki opiskelevat eri alaa toisin kuin ainejärjestötapahtumissa, joissa keskustelu saattaa jäädä yksipuoliseksi pyörimään opiskelujen ja alaan liittyvien teemojen ympärille.

Etelä-Pohjalaisella Osakunnalla Rantakangas on harmikseen tavannut vain muutamia järviseutulaisia. Muihin eteläpohjalaisiin verrattuna Rantakangas on huomannut murre-eron savolaiskiilaan kuuluvan Järviseudun ja muun Etelä-Pohjanmaan välillä. Se ei kuitenkaan ole haitannut, vaikka Rantakangas toivookin Osakunnan saavan lisää järviseutulaisia jäseniä.

Tiistaina ja keskiviikkona 9.–10. tammikuuta Osakunnan jäsenet olivat lukiokierroksella vieraillen myös Alajärven, Evijärven ja Vimpelin lukioissa. He kiersivät alueen lukioita läpi kertoen Osakunnan toiminnasta sekä Helsingin yliopistossa opiskelusta mahdollisille tuleville osakuntalaisille.

Olivia Havinen

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.