Itsenäinen Suomi

Mikko Huhtala.
Mikko Huhtala.

SUOMEN itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi. Itsenäistymismahdollisuuden käsittely Suomessa alkoi keväällä 1917. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna. Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana.

Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomen itsenäisyyden tunnusti Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto ja Neuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosien 1918–1919 aikana.

Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.

1920-ja 30 luvut olivat kehittymisen aikaa ja noina vuosikymmeninä Suomi kehittyi voimakkaasti taloudellisesti ja hyvinvointi lisääntyi. Myös kansainvälisesti Suomi menestyi niin urheilussa kuin kulttuurissa.

Tämä kansakunnan kehitys ja eheytyminen pysähtyi kuitenkin talvi- ja jatkosotaan vuosina 1939–1944. Jatkosodan jälkeen taisteltiin vielä Lapin sota. Sotiin lähti ja niissä kaatui myös merkittävä määrä järviseutulaisia, pääosin nuoria, parikymppisiä miehiä. Näissä sodissa kaatuneista meitä muistuttavat kuntiemme kirkkomailla sankarihautausmaiden satojen sankarivainajien hautakivirivistöt.

Sotien jälkeen isänmaallamme Suomella oli valtava haaste asuttaa kaikki puoli miljoonaa evakkoa ja kotinsa menettänyttä, maksaa valtaisat sotakorvaukset, rakentaa maan sisäistä eheyttä ja yhtenäisyyttä sekä samalla pyrkiä menestymään kansakuntien välisessä kovassa kilpailussa.

Sotakorvausten maksusta voi katsoa alkaneen Suomen vaurastumisen. Suomi taitaakin olla ainoita, ellei ainut maa maailmassa, joka on maksanut täysimääräisesti sille määrätyt sotakorvaukset. Monilla eri mittareilla mitattuna Suomi on menestynyt erittäin hyvin toisen maailmansodan jälkeen maailman maiden joukossa.

Menestyksestä saamme kiittää monia eri tahoja, erityisen suuri kiitos kohdistuu maatamme asein rintamalla puolustaneille, lotille sekä kotirintamalla toimineille. 

Sotaveteraanit ovat antaneet suuren uhrauksen itsenäiselle Suomelle. Suurimman uhrauksen antaneet makaavat sankarihaudoissa kirkkomailla eri puolilla Suomea. Valitettavan monen viimeiseksi leposijaksi jäi myös taistelutanner siellä jossain.

Taisteluista selvinneet jatkoivat pyyteettä työtään ja täyttivät velvollisuutensa isänmaatamme kohtaan jälleenrakentaen Suomea tavoitteena perempi tulevaisuus ja paremmat lähtökohdat tuleville sukupolville. Tämän päivän itsenäisessä Suomessa sotaveteraaneja on keskuudessamme noin 2500. Määrä vähenee kovaa vauhtia. Sotaveteraanien keski-ikä on jo yli 98 vuotta. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on noin 7 500.

Jälleenrakennustyötä ja paremman yhtenäisen isänmaamme rakentamista ovat jatkaneet sukupolvet vuorollaan tehden Suomesta maailman parhaan maan asukkailleen. Itsenäistymisestä lähtien – ja itse asiassa jo paljon ennen varsinaista itsenäistymistä – ovat meidän esi-isät tehneet työtä tulevaisuuden eteen. Me – nyt vuonna 2023 Suomen itsenäisyyttä juhlistavat – voimme esittää nöyrimmän kiitoksen ja kunnioituksen heille tehdystä työstä. Tänään elämme millä tahansa mittarilla arvioituna yhdessä maailman parhaista maista. Jatketaan tällä tiellä: tehdään ja jaetaan hyvää. Meillä on siihen mahdollisuus.

Mikko Huhtala

kunnanjohtaja

Evijärvi

Tänään elämme millä tahansa mittarilla arvioituna yhdessä maailman parhaista maista, kiitos aiempien sukupolvien työn, kirjoittaa Mikko Huhtala kolumnissaan.
Tänään elämme millä tahansa mittarilla arvioituna yhdessä maailman parhaista maista, kiitos aiempien sukupolvien työn, kirjoittaa Mikko Huhtala kolumnissaan.

Lisää aihealueeseen liittyvää lukemista täällä

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.