“Ennakointi on kestävyyslaji, se pärjää, joka kestää kipua ja muutosta” 

Paneelikeskustelussa yrittäjiä
Paneelikeskustelussa yrittäjiä
Paneelikeskustelussa yrittäjiä
Paneelikeskustelussa yrittäjiä

FUTURISTI Niko Herlinin mukaan tulevaisuus on liikkuva ja äärimmäisen kiehtova termi. – Ennakointi on kehitettävä taito. Voimme menestyä tulevaisuudesta riippumatta, jos olemme valmiita muutokseen, hän sanoi perjantaina Kivitipussa järjestetyssä Business On Ice –tilaisuudessa. 

Tilaisuus oli järjestetty samalle viikonlopulle, jolloin tapahtumia riitti koko Nykälänniemellä ja Lappajärven jäällä Kivitipun rannan tuntumassa. 

Tilaisuus oli Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama ja järjestettiin osana Kasvuyrittäjyyden vahvistaminen Järvi-Pohjanmaalla- hanketta. Hanke rahoitetaan REACT EU -välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia. 

Ohjelmassa oli pari huippupuhujaa; Niko Herlin, futuristi ja Henri “Henkka” Hyppönen, puhuja ja kirjailija sekä paneelikeskustelu, jossa oli mukana kolme yrittäjää ja Finnveran edustaja. Keskustelun aiheena oli raha. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä koko tilaisuuden ajan. Herlin vastasi juontamisesta. 

Tilaisuuden avasivat Niko Herlin ja Liisa Peltomaa Järvipohjanmaan Yrityspalvelusta. Herlin avasi oman osuutensa toteamuksella:  

–Tulevaisuus ei tapahdu meille, vaan voimme vaikuttaa siihen. Aloitetaan interaktiisiella osiolla, johon yleisö käyttää mobiililaitetta. Puhelimet saa ottaa esiin.  

– Millä fiiliksellä mukaan, on ensimmäinen kysymys. Toinen taas hieman laajempi: minkälaisena näet tulevaisuuden? Herlin opastaa kuulijakuntaansa. Vastausten jälkeen hän tulkkaa taululle ilmestyviä tulevaisuutta koskevan kysymyksen vastauksia. 

–Paikalla on muutama dystoopikko, jotka ajattelevat pessimistisesti, Herlin toteaa. 

– Tittelini on futuristi, Herlin valoittaa omaa toimintaansa.  

 –Töitä tulevaisuuden kanssa ole tehnyt useita vuosia. Mutta kristallikuulaa minulle ei ole, enkä osaa ennustaa siitä, Herlin sanoo. 

Hän ottaa kolme asiakohtaa kärkeen: tulevaisuuskuntoisuus, muutoskuntoisuus ja arvaukset tulevaisuudesta. Hänen mukaansa tulevaisuus on liikkuva ja äärimmäisen kiehtova termi. Ennakointi on kehitettävä taito. Voimme menestyä tulevaisuudesta riippumatta, jos olemme valmiita muutokseen. 

Herlinin mukaan tulevaisuuksia on monia, systemaattisen mielikuvituksen käyttö on tärkeä taito. Mielikuvitus vapauttaa perusolettamuksista. Vaihtoehtoisia suunnitelmia pitäisi aina olla olemassa.  

Esimerkiksi hän ottaa Siilasmaan kirjan Nokiasta ja kertoo vaihtoehdoista, entä jos. Pitää uskaltaa unelmoida ja myös toimia. Herlin valottaa, kuinka unelmiin päästään. Visio tai unelma ei ole pelkkä lause, joka löytyy yrityksen nettisivuilta. Tuohon kaikkeen täytyy uskoa. Ennakointi on kestävyyslaji, se pärjää, joka kestää kipua ja muutosta.  

–Mielikuvitus luovuus -innovaatiot saattavat syntyä yhtäkkisesti; innovaatiot eivät löydy omalta alalta, niitä täytyy rikastaa. Optimismi on onnistuneen muutoksen edellytys, Herlin hehkutti.   

–Muutos on vaikeaa, muuttumattomuus on kohtalokasta, William Pollardin mukaan. Muutos sattuu, se on hyvää kehittymisen kannalta, koska mukavuusalueella oleminen on vaarallista. Esiterhakkuus (proatiivisuus), Esko Valtaojan lanseeraama termi on hyvä ja toimii. Onni ei ole strategiaa, eikä ole paras mahdollinen tapa, onnenkantamoisen kohdalla todennäköisyys hyvin vähäinen, Herlin painottaa. 

Loppua kohden puhutaan arvauksesta tulevaisuudesta. Herlin nostaa vision; tulevaisuudessa valtaosa tämän päivän koululaisista tulevat toimimaan ammateissa, joita ei ennen ole ollut.  

Mainos

–Oppiminen jatkuu koko elämän. Myös johtamiskulttuuri tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Itseohjautuvuus vaatii itseasiassa paljon johtamista. Osallisuuden ja merkityksellisyyden arvo kasvaa koko ajan, työn oltava merkityksellistä, Herlin päätti esityksensä ja vastasi ennen taukoa muutamiin yleisökysymyksiin.  

Juha Latvala Vimpelistä kertasi tuntojaan esityksestä.    

–Loogista ajattelua. Näen paljon asioita samalla tavalla, Juha Latvala toteaa ja lisää vielä; kehitettävää ihmisissä on. Elinikäinen oppiminen on tärkeää.  

PANEELIKESKUSTELUN jälkeen, illan päätteeksi estradille saapui mediapersoona Henri Hyppönen. Hän valotti alueen yrittäjiä puhumalla innovaatiosta ja kasvusta. Hyppösen puheenvuoro herätti ajatuksia luovuudesta ja tieteeseen pohjautuvasta pohdiskelusta. Mukana puheenvuorossaan hänellä oli omakohtainen laaja-alainen kokemus; tiede ja taide, substanssi ja inhimillisyys.  

–”Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka taitavat luovan ongelmanratkaisun ja kriittisen ajattelun, ja jotka ovat sosiaalisesti älykkäitä.”  

Tuo ajatelma kiteyttää Hyppösen puheenvuoron.  

Paikalla Kivitipussa kuulijoita oli 50–60 henkilöä. 

PUHETTA RAHASTA

PANEELIKESKUSTELUSSA, jossa aiheena oli raha, olivat mukana Karoliina Sulkakoski (Jokamuovi Oy), Maria Saarenpää (Saarenpää Oy), Katariina Latvala (FysioJärviseutu Oy) ja Kari Hytönen (aluepäällikkö, Finnvera). Kaikilla takana vankka kokemus yrittäjyydestä. Puhe rahasta itsearvona ja ajatus siitä, että rahaa on aina olemassa, käynnistivät keskustelun.  

–Yleisellä tasolla jos puhtaan PK-yrityksistä, mikään tutkimus ei todista sitä, ettei rahaa saataisi. Kysymys on takaisinmaksukyvyttömyydestä, jos rahaa ei saada, kertoo Hytönen.  

Kaikille panelisteille yritysrahoitus oli tuttua ja koettiin tärkeäksi mahdollistajaksi. 

Hytönen kertoi, että yritysluotot Finnveralla ovat kohtuullisen lyhytaikaisia, muutaman vuoden mittaisia. Rahoitus on nopeakiertoista, jotta rahaa riittää yrityksiin.  

Kaikki paikalla olijat olivat samaa mieltä, että rahoitus mahdollisti kasvun, uudet toimipaikat ja viennin kasvamisen. Heidän mukaansa paikalle jääminen tarkoittaa kuihtumista.   

Rahan lähde herätti ajatuksia ja puheenvuoroja: julkinen rahoitus tai jokin muu? Rahalla saadaan sama vaikutus, mutta panelistien mielestä rahan hinta on oltava kohdallaan yrityksen näkökulmasta. Ammattilaisiin on luotettu rahoituksessa ja arvokeskustelua rahoituksesta on käyty.   

–Luottamus ja avoimuus rahoittajan kannalta ratkaisee paljon. Paikallisuudella on siis merkitystä, taustalla on myös rahoitushistoriaa (henkilösuhteet). Sidonnaisuudet saattavat muuttua tulevaisuudessa yksityislainoissa, Latvala sanoi.  

Yleisö herätteli kysymyksiä kassakriisistä, 90-luvun lamasta ja korona-ajasta. 

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.