Avaimia tulevaisuuteen

Muun muassa kansanedustaja Janne Sankelo puhui Avain Säästöpankin tilaisuudessa.
Osana Avain Säästöpankin 120-vuotisjuhlallisuuksia järjestettiin lauantaina Härmän kylpylässä Avain tulevaisuuteen -niminen seminaari. Päivän aikana paitsi muisteltiin historiaa, myös pohdittiin tulevia haasteita. Puhumassa olivat muun muassa toimitusjohtaja Annamari Malm, kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

KORTESJÄRVEN kunnan säästöpankin toiminta käynnistyi vaatimattomista oloista ja täysin luottamushenkilöpohjalta pappilan renkituvassa helmikuussa 1902. 1990-luvulla ja sen jälkeen se laajentui paikallisesta toimijasta kolmeen maakuntaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle.

 

–Menestyminen vaatii kykyä muuntautua, toimia ajassa, ennakoida muutosta ja tehdä ratkaisuja ajan yli, toimitusjohtaja Malm sanoi.

Suomen säästöpankit kattavaan Säästöpankkiryhmään kuuluu jatkossa enää 15 pankkia, kun niitä on parhaimmillaan ollut useita kymmeniä.

–Esimerkiksi sääntelystä johtuvista syistä emme pienenä toimijana enää pystyisi toimimaan yksin ilman ryhmän tukea. Yhdessä olemmekin eri mittareilla merkittävä pankkiryhmittymä Suomessa.

JANNE SANKELO kirjoitti vuonna 2002 Kortesjärven Säästöpankin satavuotishistorian Renkituvasta maakuntiin.

Hän aloitti juhlapuheensa anekdooteilla pankin alkuvuosilta. Pankin hallinto meni alkuvuosina vähän niin ja näin, ja esimerkiksi vuonna 1927 pankkitarkastaja oli jyrissyt, että ”kirjanpito on hataraa ja sangen vaillinaista”.

90-luvun pankkikriisin aikaan pieniä pankkeja suorastaan taivuteltiin fuusioihin, mutta Kortesjärven säästöpankki ui jääräpäisesti vastavirtaan.

–Tämä kaukonäköinen päätös pelasti silloin pankin ja mahdollisti myöhemmin laajentumisen uusille paikkakunnille, Sankelo arvioi.

–Erikokoisten pankkien toiminnan tulee olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Tuttavuus asiakkaiden kanssa on merkittävä paikallisten pankkien vahvuus.

HÄN puhui myös muun muassa Ukrainan sodasta, jolla on laajoja, pitkäaikaisia vaikutuksia myös talouteen. Euroalue ehti toipua hyvin koronan vaikutuksista, mutta Venäjän hyökkäys laittoi asiat uusiksi.

Kun viime vuonna talouskasvu oli viiden prosentin luokkaa, on se jäämässä kuluvana vuonna 3,7 prosenttiin ja ensi vuonna vielä alemmas. Suomen pankki arvioi inflaation kiihtyvän tänä vuonna sodan vuoksi jopa 5,1 prosenttiin.

–Tilanteesta huolimatta rahoitusmarkkinat ovat toistaiseksi toimineet ilman vakavampia häiriötä. Suomen pankki- ja rahoitussektorin altistumat Venäjälle ovat olleet vähäiset.

EUROOPALLA on nyt edessään irtautuminen Venäjän tuontienergiasta.

–Keski-Euroopassa on muutamia maita, joilla tie tuontienergiasta irrottautumiseen on pidempi, mutta Suomen riippuvuus itäenergiasta ei ole niin vaikea kuin yleisesti luullaan. Esimerkiksi öljyn osalta meillä on paljon mahdollisuuksia, ja sähköntuotannon osalta sattui kreivin aikaan Olkiluoto kolmosen käynnistyminen heinäkuussa.

–Venäläinen maakaasu on vain pieni osa Suomen energiakokonaisuutta. Esimerkiksi Nesteen jalostamo kuitenkin tarvitsee sitä prosesseissaan, ja nyt mietitään, miten se voitaisiin korvata.

Finanssivalvonta on jo huomannut luottoriskijohdannaisten markkinoilla merkkejä Suomen niin sanotun maariskin kasvamisesta. Maariskillä tarkoitetaan sitä, onko Suomi muuttuneessa maailmantilanteessa edelleen turvallinen maa kansainvälisille sijoituksille.

–Turvallisuuspolitiikan päätöksemme ja talouden suotuinen kehitys kulkevat käsi kädessä. Pahimmissa skenaarioissa maariskin kasvaessa vaikutuksia tulisi myös julkisen sektorin rahoituksen hankkimiseen markkinoilta: ehtoja kiristettäisiin, hinnat nousisivat ja pääsy pitkäaikaisempaan rahoitukseen heikkenisi. Toki skenaarioiden toteutuessa EKP pystyisi tukemaan finanssisektoriamme.

MINISTERI LINTILÄ puhui niin ikään sodan ja pakotteiden talousvaikutuksista sekä kyberuhkien kasvusta.

Hän totesi myös esimerkiksi, että vaikka pankkisääntely parantaa pankkien stressinsietokykyä, sillä on myös varjopuolensa.

–Käytännössä se heikentää riskipitoisten, innovatiivisten pk- ja uusien yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Pk-sektorin riittävän rahoituksen turvaaminen on meille kansallisesti äärettömän tärkeää, hän sanoi. –Eurooppalaisten takausinstrumenttien merkitys tulee kasvamaan edelleen. Erityisen tärkeää se on start up -yhtiöille.

Vastuullisuudesta on tulossa finanssialan uusi normaali.

–Yksittäisen pankin tasolla se tarkoittaa muun muassa sitä, että kestävät hankkeet, kuten uusiutuva energia, energiatehokkaat rakennukset ja vähäpäästöinen liikenne voivat saada rahoitusta helpommin ja paremmin ehdoin. Myös pankki voi saada sijoittajilta halvemmalla rahaa, kun rahoituskohteena on vihreä hanke.

–Ilmastomuutoksen läpileikkaava ote ohjaa tänä päivänä kulutustottumuksia ja sijoituskohteita. Meidän on nopeasti opeteltava uusi kestävän rahoituksen kieli, jota vain harvat tällä hetkellä puhuvat sujuvasti.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.