Hoitotakuun kiristäminen ei poista perusterveydenhuollon aliresursointia

SOSIAALI- ja terveysministeriö valmistelee terveydenhuoltolain muuttamista hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi ja niin sanotun hoitotakuun tiukentamiseksi perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa.

Perusterveydenhuollon saatavuus on ollut vuosia yksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suuria haasteita. Hoitoon pääsyn odotusajat sekä voimassa olevan lainsäädännön määräajat ovat kansainvälisesti verrattuna varsin pitkät.

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen antoi tammikuun alussa lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta.

Yhtymähallituksen 14.12. päivätystä pöytäkirjasta löytyvässä Kaksineuvoisen lausunnossa nostetaan esiin, että pelkkä hoitotakuun kiristäminen ei poista perusterveydenhuollon aliresursointia niin hoitohenkilökunnan, lääkäreiden kuin taloudenkaan osalta. Nykyisessä perusterveydenhuollon tilanteessa on menty jo pitkään kantokyvyn äärirajoilla.

–Henkilöstön määrä on jäänyt liian pieneksi tarpeeseen ja kysyntään nähden. Erikoissairaanhoito on siirtänyt vuosien ajan tehtäviä perusterveydenhuoltoon. Samaan aikaan väestö on ikääntynyt, sairastaminen lisääntynyt ja väestönterveyskäyttäytyminen on muuttunut. Perusterveydenhuoltoa ei silti ole lisäresursoitu, vaan päinvastoin henkilötyövuosia on viime vuosina vähennetty merkittävästi ja talouden raameja supistettu kriittiselle rajalle. Supistusten syynä on ollut kuntatalouden vaikeudet, lausunnon tiivistelmässä sanotaan.

Erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä on vuosien ajan kompensoitu perusterveydenhuoltoa supistamalla.

–Aliresursoituun järjestelmään pakotettu hoitotakuun kiristys johtaa todennäköisimmin siihen, ettei potilaita hoideta enää kunnolla. Hoitotakuuseen päästään muun muassa sillä, että lakataan antamasta aikoja vastaanotoille ja hoidetaan potilaita pelkästään etänä erilaisin toimintamallein. Mitään tutkimustietoa ei kuitenkaan ole siitä, mitä etähoito tekee pidemmällä aikavälillä hoidon laadulle, potilasturvallisuudelle ja vuosien kuluttua kustannuksille. Tutkimusten mukaan laadukkaan perusterveydenhuollon ytimessä on kuitenkin hoitosuhteiden pysyvyys ja hoidon oikea-aikaisuus.

LÄÄKÄREIDEN saatavuudessa on ollut jo pitkään vaikeuksia. Kaksineuvoisen mielestä uudistuksessa ehdotetut perusterveydenhuollon lisävirat eivät auta mitään, jos alueella on jo entuudestaan vaikea lääkäripula ja virkapohjia täyttämättä.

–Lääkäreiden työn sisältöön ja sen mielekkyyteen, hallittavuuteen ja etenkin palkkaukseen tulisi kiinnittää valtakunnallista huomiota. Lääkärin työn ydintä on potilaan kohtaaminen, tutkiminen ja diagnostiikka, eikä lääkärin siirtäminen pelkästään akuuttien ja uusien yhteydenottojen konsultiksi ole mielekästä, kustannustehokasta eikä kansanterveyttä edistävää. Lääkäreiden sijoittumista kasvukeskusten ulkopuolelle tulisi edistää erilaisin rakenteellisin ratkaisuin ja kannustimin.

Sote-uudistuksen alkuperäinen ajatus oli nimenomaan perusterveydenhuollon vahvistaminen.

–On kuitenkin selkeä uhka, ettei hyvinvointialueiden rahoitus jatkossakaan painotu perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, sosiaalihuolto ja ikäihmisten palvelut ovat yhtä lailla vaatimassa lisää resurssia selvitäkseen nykyisestä tilanteestaan ja vastatakseen lisääntyvään palveluidensa kysyntään.

UUDISTUKSELLE esitetty aikataulu on Kaksineuvoisen mukaan epärealistinen, sillä se ajoittuu samaan aikaan historiallisen suuren sote-uudistuksen kanssa. Aikataulu ei myöskään ota huomioon yhä jatkuvaa covid-19-pandemiaa ja sen tuottamaa merkittävää perusterveydenhuollon kuormitusta, mikä on viimeisen kahden vuoden aikana ajanut henkilöstön jaksamisen jo nyt äärirajoille.

–Väsyneen avosairaanhoidon henkilöstönajaminen kahteen yhtäaikaiseen, historiallisen suureen muutokseen ei ole millään tavoin mielekästä eikä kannatettavaa.

Jaa juttu: