“Hyvinvointialueeseen siirtyminen tarjoaa mahdollisuuksia toiminnan parantamiseen”, näkee Matintupa

Jukka Pekka Matintupa näkee hyvinvointialueeseen siirtymisen mahdollisuutena toiminnan kehittämiseen.
ALAJÄRVELÄINEN kunnallisneuvos Jukka Pekka Matintupa on tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen saadaan vihdoin lisää hartioita. Hän näkee hyvinvointialueeseen siirtymisen isona mahdollisuutena.

–Kuntamalli on tullut tiensä päähän. Jo vuodesta 1995 on ollut selvää, etteivät kunnat selviä tulevaisuudessa näiden palveluiden järjestämisestä. Raha ja resurssit eivät riitä. Jokainen hallitus on tuon jälkeen uudistusta yrittänyt, nyt se on totta!

Matintupa on valmistautunut hyvinvointialueen tuloon kahdessa roolissa: hän toimi Maakuntaliiton hallituksessa SDP:n edustajana kahdeksan vuotta ja ennen reipas vuosi sitten tapahtunutta eläköitymistään työssä JHL:n aluepäällikkönä tuli tutuksi sotealan palkansaajien näkökulma.

Hän näkee hallinnon selkeytymisen isona plussana.

–Sairaanhoitopiirin, Eskoon, pelastuslaitoksen ja seitsemän kuntayhtymän hallinnot puretaan, tulee yksi valtuusto ja hallitus sekä noin neljä lautakuntaa. Jos tästä byrokraattisempi kuvio saadaan kuin nykyisestä, ihme on.

Mahdollisuuden toiminnan parantumiseen sekä talouden että asiakkaan näkökulmasta tarjoaa perus- ja erikoissairaanhoidon siirtyminen samalle lompakolle, jolloin kissanhännänveto loppuu.

–Hoidetaan siellä, missä tulee parhaat tulokset ja se on kustannustehokkainta.

Matintupa suhtautuu hyvinvointialuemallin rahoitukseen luottavaisesti.

–Hallitus on luvannut budjetoida riittävät määrärahat ja siihen on luottaminen. Varmasti alueiden välillä katsotaan, miten muilla raha riittää ja otetaan oppia. Onhan tämä iso tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys: alueilla, joilla väki vähenee, maksamme samoista palveluista huomattavasti enemmän kuin kasvukeskuksissa. Kuitenkin sinne muuttavat nuoret on kasvatettu näiden kuntien varoilla, eivätkä he omalta osaltaan osallistu vanhusten hoitokustannuksiin kotiseudullaan. Tämä uudistus on iso varainsiirto etelän kasvukeskuksista alueille. Iso voitto oli myös kokonaisulkoistuksien torppaaminen.

TÄLLÄ HETKELLÄ esimerkiksi Alajärvellä on sairaanhoitopiirin valtuustossa kolme paikka 43 edustajasta.

–Kuka kuntalainen tietää, ketä siellä istuu? Vaaleilla valitut kyllä tullaan tuntemaan, se lisää läpinäkyvyyttä päätöksenteossa.

Matintupa on kuitenkin huolissaan siitä, että suurin osa ihmisistä tuntuu olevan vieläkin ihan ulkona siitä, mistä tammikuussa äänestetään. Äänestysaktiivisuus tulisi saada mahdollisimman korkeaksi, mikä antaisi parhaat mahdollisuudet saada läpi ehdokkaita myös Järviseudulta.

–Jos mietitään kuntaliitoksia, niiden jälkeen pidetyissä kuntavaaleissa isompiin liitetyissä kunnissa aktiivisuus on ollut korkeaa. Tässä on meidän tilaisuutemme.

Vaikuttamisen mahdollisuudet tulevassa aluevaltuustossa ovat rajalliset, koska se kokoontuu harvoin päättämään asioista.

–Valmistelussa mukana oleminen on a ja o. Valtuuston lisäksi paikkoja voidaan saada hallitukseen, puolueiden piirit päättävät, ketä sinne menee, sekä lautakuntiin.

Valtuutetun tehtävää hoidettaessa laajat verkostot ovat tietysti eduksi, samoin se, että asiasta on valmiiksi tietoa riittävän paljon, kokee Matintupa.

–Pystymetsästä valituilla ensimmäiset vuodet menevät varmasti huh hei ohi. Uskon, että tällaisen tehtävän hoitaminen edellyttää aktiivista mukana oloa ja valmiutta käyttää siihen aikaansa, ei se onnistu niin, että tullaan avaamaton esityslista mukana kokoukseen. On hyvä saada suunsa auki, olla ulospäin suuntautunut, ja on ymmärrettävä kokonaisuus. Jos joka kokouksessa hokee vain omaa paikkakuntaansa, siellä lakataan kuuntelemasta ja naureskellaan. On osattava liittää etu isompaan kuvaan, rakentaa palveluverkkoa koko alueella.

MILLAINEN on sote-palveluiden tulevaisuus Järvi-Pohjanmaalla?

–Nykyiset terveyskeskukset säilyvät. Suunnittelutyön pohjana on 7+1 malli, eli keskussairaala ja nykyiset terveyskeskukset. Uskon, että niihin aletaan keskittämään myös keskussairaalatasoisia palveluita kustannussäästöjen saamiseksi, mikä parantaisi palvelutasoa. Terveysasemat korvautuvat ehkä osittain kiertävillä palveluilla. Hoivakotipaikoista on joka puolella pulaa, joten en usko, että ovia laitettaisiin kunnissa kiinni ja alettaisiin rakentamaan uusia tiloja maakuntakeskukseen. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Kotisairaanhoito tulee lisääntymään, samoin etäpalvelut, näkee Jukka Pekka Matintupa.

Henkilökunnan kuuleminen valmistelussa on tärkeää

MUUTOS on suuri, kun 9 000 työntekijää siirretään uuteen organisaatioon, perustettavaan maakunnalliseen hyvinvointialueeseen.

–Siinä on monia avoimia kysymyksiä ratkaistavana ennen vuotta 2023, ja kuinka muutoksesta mennään eteenpäin. Vanha organisaatio pohjalla antaa kuitenkin turvaa, kokee Jukka Pekka Matintupa.

Hän pitää tärkeänä henkilökunnan näkemyksen kuulemisessa koko valmistelun ajan, mutta myös hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä.

–Jos henkilökunnan kokemus sivuutetaan, meillä on jatkossakin pula tekijöistä. Valmistelun aikana moneen paikkaan on pitänyt mennä ”raamit kaulassa” ja vaatia henkilökunnan edustusta toimielimiin. Nyt voidaan tehdä kaikki uusiksi ja parantaa monia asioita.

Maakunnan reuna-alueiden sote-henkilöstölle ja tukihenkilöille palkkaharmonisointi on tuomassa lisää palkkaa, jonka he kansalaisten mielipiteen mukaan ansaitsevatkin.

–Sivualueilla maksetaan usein alimman mukaan, keskuksissa on kilpailtu työntekijöistä nostamalla palkkoja. Harmonisoinnin jälkeen kaikkien palkka maksetaan ylimmän samasta tehtävästä maksettavan palkan mukaan. Muutos tarjoaa myös saada ammattimaista johtamista kaikkiin yksiköihin, sillä pienissä yhteisöissä työn suunnitteluun, ohjaamiseen, työhyvinvointiin ja perehdyttämiseen ei ehkä ole ollut tarpeeksi resurssia. Iso organisaatio voi olla myös houkutin erikoisosaajien saamiseen.

Henkilökunta näkee vaaratekijöitä muun muassa harmonisoinnin toteuttamisessa oikeudenmukaisesti ja työpaikan määräämisessä alueella.

–Ensisijainen työpiste on määriteltävä, siitä kirjataan kilometrit seuraaviin pisteisiin. Ihmisiä ei voida heitellä sinne tänne tai jaksaminen loppuu. Toisaalta uusi järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden rakentaa nykyistä paljon toimivampi varahenkilöstö malli koko hyvinvointialueelle.

Matintupa oli ajatellut jäädä aluevaaleista sivuun, kun työ JHL:ssa päättyi.

–Sitten alkoi tulla viestiä vähän joka rintamalta, että olet rintamakarkuri, jos et lähde ehdolle.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.