Suomalaisesta maaseudusta saa olla ylpeä, totesi kirjailija Heikkinen

Kirjailija Antti Heikkinen tunnustaa avoimesti rakkauttaan maaseutuun. Hän kehotti työpajaan osallistuneita olemaan reilusti ylpeitä maaseudusta, sen ihmisistä ja suomalaisesta kulttuurista.
KUNNIAAN läskisoosi, keitinperunat ja mykykeitto, innosti kirjailija ja maaseudun puolestapuhuja Antti Heikkinen maaseutuväkeä Tienviitat -hankkeen työpajapäivän puheenvuorossa.

–Olen aivan varma siitä, että toiselta puolelta maailmaa saapuva turisti söisi mieluummin kuhaa kuin kebabia.

Nilsiässä asuva Heikkinen totesi suomalaisten suurimman vian olevan vaatimattomuus ja meidän usein syyttä suotta väheksyvän ja halveksivan suomalaista kulttuuria, myös rakennuskulttuuria.

–Mikä vika on matalissa kortteleissa, pienissä huoltoasemissa ja viimeksi 70-luvulla sisustuksensa muuttaneissa matkahuollon baareissa? Ei niissä ole mitään vikaa. Meidän pitäisi ennemminkin suojella viisaiden kerhon aamukahvit kokoavia pikkukuppiloita.

Hän sanoi aitouden olevan maailmalla kovaa valuuttaa, ja kannusti olemaan ylpeä suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä.

–Minun mielestäni meidän tulisi suojella myös kieltä, sen rikkautta ja runsautta, ainutlaatuista kuvailukykyä ja murteiden ilotulitusta.

TIENVIITAT Järviseudun maa- ja puutarhatalouden tulevaisuuteen -hankkeen työpajapäivä kokosi Järviseudun ammatti-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen sidosryhmiä Jamin Kurejoen yksikköön perjantaina. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin keinoja lisätä maatalousalan houkuttelevuutta. Keskustelun pohjaksi oli valittu joitakin trendejä, jotka vaikuttavat ruralisaatioon.

Työpaja oli yksi hankkeen järjestämistä tilaisuuksista, joilla kerätään tulevaisuuteen suuntautuvia ajatuksia ja ideoita maaseudun elinvoiman lisäämiseksi. Etenkin Jamin rooli Järviseudun maatalouselinkeinojen kehittämisessä oli keskiössä.

–Jo tähän mennessä hanke on tuonut uusia verkostoja ja hankeideoita, joita nyt työstetään, totesi koulutusalajohtaja Henna Latvala.

Hanke sai alkunsa Jamin akuutista tarpeesta uudistaa oppimisympäristöjä ja kehittää luonnonvara-alan koulutusta.

–Myös päällekkäistä koulutusta tulee välttää ja oppilaitosten tulee profiloitua. Olemmekin miettineet, mihin me erikoistuisimme; millä erottuisimme muista, totesi Jamin rehtori Matti Väänänen tervehdyspuheenvuorossaan.

–Totesimme myös, että alueen yrittäjät tarvitsevat suunnannäyttäjä ja innostajaa alueen maatalouselinkeinojen kehittämiseen, sanoi Latvala.

PÄIVÄN aikana tutustuttiin Kurejoen Jamin luonnonvara-alan yksikön opetuspuutarhaan ja -maatilaan.

Viime vuosina Jami on halunnut olla portti maaseudulle. –Toivomme, että meidän kautta niin nuoret kuin aikuiset, myös ja varsinkin kaupungeista ja ulkomailtakin löytäisivät maaseudulle alkutuotannon pariin tai myös muihin ammatteihin. Tällä hetkellä  meillä  on noin  180  opiskelijaa  täällä  Kurejoella, Latvala kertoi.

–On tärkeää, että opiskelijat viihtyvät ja voivat hyvin. Saamamme opiskelijapalaute on ollut hyvää, mikä vaikuttaa myös koulutuksen rahoitukseen positiivisesti.

–Nyt Jamilla on hyvä tilanne, opiskelijoita on yhteensä yli 600, ja rahoitus on kunnossa, vaikka välillä rahoitusperusteiden muutos heikensi tilannetta. Olemme omavarainen talo, totesi Väänänen.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.