Terveydenhoitajan rauhallinen olemus rauhoittaa oppilasta rokotustilanteessa

Koronarokotukset ovat pitäneet kouluterveydenhoitajana aloittaneen Suvi Aholan kiireisenä.

TERVEYDENHOITAJA Suvi Ahola on hiljattain aloittanut Lappajärvellä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Milla Sjögrenin sijaisena. Hän toimii Lappajärvellä yläkoulun oppilaiden sekä lukion, Jamin ja Sedun opiskelijoiden terveydenhoitajana.

Millä mielin nyt aloitetaan yläkouluikäisten koronarokotuksia?

–Hyvillä mielin. On selvää, että 12–15-vuotiaiden rokotukset on järkevintä ja tehokkainta toteuttaa koululla — siellä missä lapset ison osan päivästään viettävät. Rokotuspäivien järjestäminen koululla vaatii esivalmisteluja, johon kouluterveydenhoitajien on välttämätöntä antaa työpanostaan nyt alkusyksystä. Rokotukset viedään läpi yhteistyöllä kodin ja koulun kanssa, Suvi Ahola kertoo.

Arviolta kymmenesosa ihmisistä kärsii piikkikammosta, joka saa sydämen hakkaamaan verikokeessa tai rokotettaessa, toisinaan myös pyörtymään. Pystyykö terveydenhoitaja jotenkin auttamaan pelokasta pistämistilanteessa?

–Voimme käydä keskustelua etukäteen ja sopia yhteisiä sääntöjä rokotustilanteeseen. Terveydenhoitajan rauhallinen olemus rauhoittaa myös oppilasta. Jos huoltajan läsnäolo auttaa lasta tai nuorta rokotustilanteessa, koronarokotteen voi tulla ottamaan huoltajan seurassa tai rokotteella voi käydä terveysaseman rokotuspäivässä, Ahola sanoo. 

YLIPAINO on yksi kansanterveyden suurista ongelmista. Voiko kouluterveys tehdä terveellisimmille ruokailutottumuksille ja ylipaino-ongelmalle muuta kuin ohjeistamalla rasvattoman maidon käyttöön ruokalassa?

–Paljonkin. Käymme jokaisen oppilaan kanssa keskustelua ruokavaliosta ja liikunnasta, oli paino mikä tahansa. Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomia ilman painonhallinnan näkökulmaakin. Annamme ohjausta ja neuvontaa tarpeen mukaisesti, esimerkiksi vinkkejä arjen ruokavalintoihin, terveydenhoitaja sanoo. Hän muistuttaa, että kouluruoka on vain yksi päivän viidestä ateriasta, joten on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti ruokavalioon — myös kotona.

–Lappajärven yhteiskoululla oppilaat pitävät itse yllä kioskitoimintaa, josta oppilaan on mahdollista ostaa välipalaa. Välipalojen tarjontaan vaikutetaan koulun toimesta. Kioskista saa esimerkiksi myslipatukoita, mutta karkkia tai sipsiä kioskissa ei myydä, Ahola painottaa.

Suomessa lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt niin, että viidennes on ylipainoisia. Lapsilla ei käytetä mitään laihdutusdieettejä.

–Seuraamme vuosittain oppilaan kasvua ja laskemme ISO-BMI:n, joka on lasten painoindeksi. Meillä on painonhallinnan hoito-ohjelma, jonka mukaan voimme tarjota toimia, esimerkiksi verikokeita ja säännöllisempää tukea elintapamuutoksiin. Lasten ja nuorten kanssa on muistettava, että lapselle ei voi puhua ongelmasta, kun käsitellään hänen painoaan ja ulkonäköön liittyvää asiaa. Jokainen lapsi ja nuori on arvokas juuri sellaisena kuin on – painosta riippumatta, Ahola muistuttaa.

Miten Lappajärvellä oppilaat ovat jaksaneet toteuttaa koronatartuntojen leviämistä edistäviä toimenpiteitä kuten käsien puhdistamista, turvavälejä ja muita hygieniaohjeita?

–Hienosti he jaksavat. Maskisuositus koskee yläkouluikäisiä ja toisen asteen opiskelijoita ainakin ensimmäiset kouluviikot ja todennäköisesti suositus tulee saamaan jatkoa. Käsidesiä on joka kulmalla tarjolla ja sitä ilahduttavasti käytetään, kiittelee Ahola. 

Tapani Tyynelä

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.