Aluevaalit haastavat pienet pitäjät

Aluevaalit järjestetään Suomessa 26. tammikuuta vuonna 2022. Vaaleissa valitaan uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustot ensimmäiselle nelivuotiskaudelle. Etelä-Pohjanmaalla valtuuston koko tulee olemaan 59 henkilöä.

SUOMESSA käydään ensi vuonna aluevaalit. Aluevaaleissa maakunnan asukkaat valitsevat jäsenet aluevaltuustoon, joka käyttää ylintä päätäntävaltaa maakunnan alueella.

Vaasan vaalipiirissä järjestetään kolmet erilliset vaalit. Aluevaltuuston koko määräytyy jokaisessa maakunnassa asukasluvun mukaan. Etelä-Pohjanmaalla valtuuston koko tulee olemaan 59 henkilöä. Äänioikeus sekä vaalikelpoisuus määräytyvät aluevaaleissa samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

TULEVAT vaalit herättävät piirin alueella toimivissa puolueissa monenlaisia ajatuksia. Erityisesti aikataulut luovat keskustelua. Ehdokasasettelun vahvistamisen sijoittumista jouluaaton aatolle pidetään erikoisena ratkaisuna.

Etelä-Pohjanmaan Keskustan toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä näkee vaalit hyvänä ratkaisuna päätäntävallan näkökulmasta. Hän kertoo Suomen Keskustan olevan aina valmis vaaleihin.

–Aluevaaleissa päätetään isoista asioista. Kyseessä on iso organisaatio, jolla on suuri vastuu, Kärsämä korostaa.

POHJANMAAN Kokoomuksen toiminnanjohtaja Riikka Varila pitää tulevien aluevaalien suurimpana haasteena äänestysaktiivisuutta. Pohdintaa aiheuttaa myös, miten kansa saadaan kiinnostumaan vaaleista.

–Vaaleista ennakoidaan maakuntakeskusvetoisia. Tilanne pienten kuntien ehdokkaiden kohdalla on haastava. Hyvät ehdokkaat voivat menestyä vetämällä ääniä yli kuntarajojen, Varila sanoo.

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matti Heinonen uskoo äänestäjäkeskittymien olevan aluevaaleissa isoissa kaupungeissa.

–Toiveenamme on, että aluevaltuustoihin saataisiin alueen kunnista mahdollisimman tasainen jakauma, Heinonen kertoo.

PUOLUEET kannustavat ihmisiä lähtemään ehdolle. Vaalipäivän ajankohta on 26. tammikuuta vuonna 2022.

Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Aluevaalien ennakkoäänien laskennan ja vaalipäivän äänten tarkastuslaskennan suorittavat kuntien keskusvaalilautakunnat.

Laskennan valmistuttua kukin keskusvaalilautakunta ilmoittaa kunnassa kullekin ehdokkaalle sekä puolueelle, vaaliliitolle ja yhteislistalle annetut äänimäärät ja mitättömien äänten määrän aluevaalilautakunnalle. Saatuaan ilmoituksen kaikilta alueen kunnilta, aluevaalilautakunta vahvistaa niiden mukaisen aluevaalien tuloksen alueella.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.