Lakis Areena vihittiin käyttöön: Kylätalo rakentui halki yhden historian haastavimman ajanjakson

Lakis Areenan avajaisia juhlittiin 20. kesäkuuta. Kuvat: Eija Pippola
Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-kyläseuran ja lähialuiden talkoolaisten yhteisponnistus on loppusuoralla, kun Lakis Areena vihittiin käyttöön sunnuntaina. Ohjelmassa oli hankkeen muistelua, kunnanjohtajan juhlapuhe, musiikkia, taloon tutustumista ja kirpputori. Kunniavieraana paikalla oli talon alkuperäinen rakennuttaja Martti Vainio.

AINUTLAATUINEN hetki, kuvaili Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli tunnelmia sunnuntaina Lakis Areenan, Vimpelin ja koko Järviseudun, uuden kylätalon avajaistilaisuudessa.

–Tämän pitäisi olla täysin mahdotonta, hän kuvaili hanketta ja sen todennäköisyyksiä etukäteen ajateltuna. Hän myönsi olleensa aluksi hienoisesti epäilevällä kannalla, kun Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-kyläseuran puheenjohtaja Heikki Salmela astui hänen työhuoneeseensa idean kanssa.

–Tämä hanke on äärimmäisen merkityksellinen Vimpelille, monestakin syystä. Ensinnäkin se osoitti yhteisöllisyyden ja talkoohengen voiman. Toiseksi tämä hanke on rakentunut yhden Suomen historian haastavimman ajanjakson läpi. Korona-ajalta kaikkialta muualta tuli peruutuksia, mutta näitä talkoita ei peruutettu. Tämä hanke antoi minulle ja varmasti myös monelle muulle uskoa tulevaisuuteen. Tämä on ollut niin käsittämätön suoritus, että olen itsekin muutaman kerran liikuttunut.

Lakis Areena teki hänen mukaansa vaikutuksen jopa liikemies Peter Westerbackaan, jonka Leijonanmieli toi tutustumaan kylätaloon Vimpelin vierailulla. 

RAKENNUSHANKE toteutui ja onnistui useamman tahon yhteistyöllä. Siihen tarvittiin ideoija, toteuttaja- ja vastuutahot, talkoolaiset sekä rahoitus.

–Uskallan sanoa, että tämä on komeimpia kylätaloja koko Etelä-Pohjanmaalla, sanoi hanketta vetänyt Heikki Salmela. 

–Suurin rahoittaja, ely-keskus, ansaitsee kiitokset, toisena tulee Vimpelin kunta, hän mainitsi ja kiitti myös yli 30 000 euron omarahoitusosuuden mahdollistaneita yksityisiä ja yrityksiä. Talkootöiden osuus kustannusarviossa oli 54 000 euroa, mutta siihen laskettu 3 600 talkootuntia täyttyi jo syyskuussa. Talkoita on tehty nyt liki 5 000 tuntia. Yli 100 henkilöä osallistui talkoisiin, ja yksittäisillä henkilöillä oli toista sataa talkookertaa.  

–”Syyllinen” hankkeen alkuun saamiseen ja toteutumiseen on Hannu Särkinen, joka 2019 kevättalvella piti kyläseuran kokouksessa palopuheen Lomakouheron Martinhovin siirtämisestä Lakeaharjulle, Salmela muisteli. –Lokakuussa tehtiin hakemus ja myönteinen vastaus tuli joulukuussa. Kevättalvi suunniteltiin ja ensimmäiset talkoot Karstulassa pidettiin toukokuun lopulla. 

Särkinen muisteli idean saaneen ensimmäisen impulssin vuonna 2014 hänen vieraillessaan ystävänsä Timo Hokkasen luona Lomakouherossa. Asia tuli ajankohtaiseksi joitakin vuosia myöhemmin Vimpelin kunnan kehittämisryhmien myötä. 

–Halusin mukaan ryhmään, joka keskittyi Lakeaharjun kehittämiseen. Hokkasen Timo teki sellaisen diilin meidän kanssa, ettei tämä kylätalo käytännössä maksanut meille mitään, mutta Karstulassa on vielä tekemistä, meidän tulee purkaa koko puurakenneosa maan tasalle ja viedä pois. Kyllä me siitäkin selvitään.

Lomakouheron päärakennus siirrettiin Karstulasta eri kokoisina paloina, kaikki mahdollinen vanha materiaali hyödynnettiin ja ainoastaan kattorakenteet uusittiin kokonaan.

–Projekti on sujunut Heikin johdolla 99,9-prosenttisesti oikein, epäonnistumisia ei ole juuri tullut. 

Särkinen kiitteli aktiivisia talkoolaisia, joita on ollut Kauhavalta saakka. Hän painotti talkootyön ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa. 

KOKO hankkeen kokonaiskustannusarvio on 340 000 euroa. –Viiden, kuuden prosentin talousarvion ylittämiseksi järjestetään kesän aikana neljät tanssit, joilla pyritään paikkaamaan seuran sen kattamiseksi ottamaa lainaa, Salmela kertoi. 

LOMAKOUHERON perustaja urheilija ja matkailualan yrittäjä Martti Vainio kertoi oman historiansa Lomakouheron osalta olevan kaksijakoinen. 

–Tämän rakennuksen parissa olen kokenut yrittäjäurani kovimman haasteen ja toisaalta hienoimman onnistumisen. Tämän rakentaminen oli erittäin kova haaste, mutta sen myötä saatiin kovasti menestystä: parina vuonna 90-luvulla oltiin maan paras tanssilava. Se toi töitä. 90-luvun lopulla ajattelin, etten tätä jaksa loppuelämääni tehdä, pidettiin paljon tansseja ympäri vuoden, siinä ei paljon nukuttu. 

Yrityskauppa tehtiin 1999. Jatkaja toimi vajaa 10 vuotta ennen konkurssia. Timo Hokkanen osti konkurssipesän ja perusti kiinteistöosakeyhtiön.

–2008 itketti, harmitti, kun tavallaan elämäntyöni siinä niemessä meni pilalle konkurssin takia. Kun kuulin, että tämä aiotaan siirtää Vimpeliin Pohjanmaalle, olin siinä vähän suu auki, että hetkinen, ja vähän harmitti, että Kouheron niemen komein rakennus häviää sieltä. Jouluna kävin ensimmäisen kerran vakoilemassa täällä ja olen nyt oikein mielissäni, että rakennus on sieltä pelastettu ja saa täällä uuden elämän. Tämä on komeassa kunnossa. Paikka on hieno. 

–Tuntuu ihmeelliseltä olla avaamassa sitä täällä uudelleen.

Kylätalon valmistuminen on jatkumoa Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-kyläseuran talkoohankkeille, jotka käynnistyivät kuntoportaiden ja näkötornin valmistumisesta. Yksi osa kokonaisuutta on myös Lakeaharjun kraatterinreunalle rakennettu laavu.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.