Musiikkiharrastuksen aloittavan lapsen on tärkeä ymmärtää, miksi harjoitellaan, ja vanhemman on tärkeä olla lapsensa harrastuksesta kiinnostunut

Pianonsoittoa Härmänmaan musiikkiopistossa opiskeleva Venla Suomela, 12, kertoo, että yhteispeli opettaja Erna Westerlundin kanssa on toiminut hienosti. Heillä oli kevätlukukausi loppumaisillaan.
Härmänmaan musiikkiopiston opettaja Erna Westerlund kertoo, miten lapsen musiikkiharrastusta voi tukea.

KORTESJÄRVELÄISELLÄ, 12-vuotiaalla Venla Suomelalla on päättymässä kuudes vuosi pianon soiton opiskelua Härmänmaan musiikkiopistossa.

Kuuden vuoden aikana opettaja on vaihtunut kerran, mutta yhteispeli nykyisen opettajan Erna Westerlundin kanssa on natsannut kohdilleen. Kun Suomela soittaa Westerlundille työn alla ollutta J. Hookin Sonatiinia, molemminpuoleisen kunnioituksen huomaa ja keskusteluyhteys heidän välillään on auki.

–Se on hyvä, koska soittotunneilla ollaan niin kahdestaan. Jos kemia täsmää, se on tosi motivoivaa, Westerlund kertoo. Kun hän itse oli lapsi, opettajat vaihtuivat aluksi useaan kertaan. Ennen pitkää kohdalle osui hyvä opettaja, jonka kanssa soittaminen alkoi luistaa.

Suomelan tavoitteena on saada musiikkiopiston syventävien opintojen päättötyö tehtyä ja valmistua.

–Soittotunnille on yleensä aina ollut kiva lähteä, hän kertoo. –Mulle tuli viime vuoden aikana aika paljon kehitystä. Olen omasta mielestäni ylipäätään kehittynyt nopeasti.

Hän on motivoitunut, eikä vanhempien tarvitse patistaa häntä harjoittelemaan. Pianotunteja on kerran viikossa. Kotona hän yrittää harjoitella itsenäisesti ainakin neljä kertaa viikossa, minkä lisäksi hänen tavoitteenaan on soittaa joka päivä ainakin jotakin.

–Riippuu viikosta. Joskus ei jaksa harjoitella joka päivä, hän sanoo. –Joskus käy niin, että yritän soittaa, mutta se ei onnistukaan, ja menee hermot. Silloin menen hetkeksi muualle ja kokeilen uudelleen vaikka puolen tunnin tai tunnin päästä. Silloin usein sujuu jo paremmin — tai jos ei mene, niin kokeilen uudestaan seuraavana päivänä. En mä väkisin soita, jos ei vain mene.

NYT kun haku musiikkiopintoihin on taas auki, vanhempia saattaa mietityttää, miten lapsen musiikkiharrastusta kannattaa tukea. Erna Westerlund on oikea henkilö vastaamaan siihen.

Pedersöressä asuva, musiikinohjaajaksi ja pianopedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta valmistunut Westerlund on opettanut pianonsoittoa eri paikoissa noin 25 vuotta.

–Ensimmäinen piano-oppilas mulla oli jo, kun olin viisivuotias. Naapurin tyttö oli neljävuotias, ja opetin hänelle kaiken, mitä tiesin, hän naurahtaa. –Silloin päätin, että musta tulee pianonsoiton opettaja, ja sillä tiellä ollaan.

Nykyisessä työssään Härmänmaan musiikkiopistossa hän on ollut kaksi vuotta. Hänen oppilaansa Kortesjärvellä ja Lappajärvellä ovat 6–18-vuotiaita.

Sitä ennen hän on ollut muun muassa musiikkileikkikoulun opettajana neljän vuoden ajan.

Tällä hetkellä hän opettaa lisäksi myös bändisoittoa. Hänellä on vahva bänditausta, sillä hän on keikkaillut paljon esimerkiksi Children of Bodomin sessiokosketinsoittajana bändin alkuaikoina ja Lordin kosketinsoittajana metalliyhtyeen kahdella ensimmäisellä levyllä.

Hän kertoo, että nuorten soittajien kanssa on mahtavaa työskennellä. Vaikka hänellä itsellään olisi huono päivä, lapsista tarttuu pirteä olotila.

–Pianotunnilla ollaan kahdestaan, yhden lapsen kanssa kerrallaan, ja välillemme syntyy tietynlainen työsuhde. Sellaiset tilanteet ovat harvassa, missä lapsi saa kahdenkeskistä aikaa kenenkään aikuisen kanssa, paitsi omien vanhempien, hän pohtii.

–Lapset usein tykkäävät siitä, että on joku kodin ulkopuolinen henkilö, jolle voi mahdollisesti kertoa omia tuntemuksiaankin. Vaikka suurimman osan ajasta keskitytään soittoon, kyllä me jutellaan, jos joku painaa mieltä. Kontakti lapsen kanssa saattaa kestää vuosia, ja se on hirveän arvokas.

WESTERLUND tietää, miten vanhemmat voivat tukea lapsensa musiikkiharrastusta, vaikkeivat itse ymmärtäisikään mitään soittamisesta.

–Alussa tärkeää on, että vanhempi osoittaa omaa kiinnostustansa, jotta lapselle tulee sellainen olo, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja välittävät siitä, mitä ollaan tekemässä. Ei tarvitse osata mitään, mutta että lapsi huomaa sellaisen yleisen olotilan, että he ovat kiinnostuneita.

Aikuinen voi tulla soittotunnille aluksi itse mukaan. Samalla hän oppii itsekin, mitä tunnilla tehdään, ja osaa paremmin neuvoa lasta kotona, jos hänellä on kysymyksiä.

–Musiikkiopistossa on myös muutaman kerran vuodessa esiintymismahdollisuuksia lapsille. On tärkeää mennä konsertteihin kuuntelemaan oman lapsen esiintymistä. Se on lapselle positiivinen kokemus. Korona-aikana niihin ei ole voinut osallistua, mutta tänä keväänä toivottavasti jo muutama vanhempi pystyy, ja jatkossa myös.

Tärkeää on myös mahdollistaa harrastaminen fyysisesti kuljettamalla lasta harjoituksiin, suunnittelemalla aikataulut ja hankkimalla lapselle oikeanlaiset tarvikkeet, kuten pianokoulukirjat ja läksyvihot.

–Soittimia ja muita tarvikkeita löytyy paljon käytettyinä, eli mitään isoa rahallista panostusta ei vaadita, mutta on hyvä, jos vanhemman kiinnostus näkyy myös siinä, että lapselle hankitaan vaikka ruutuvihko läksyvihoksi. Tällaisia pieniä asioita, ettei lapsi joudu alusta asti tsemppaamaan itse itseään.

WESTERLUNDILLE itselleen pianotunnit olivat lapsena innostavia, piristäviä, energiaa antavia kokemuksia pitkän koulupäivän jälkeen.

Lapselle tulee silti varmasti hetkiä, jolloin harjoittelu ei kiinnosta.

–Tässäkin on hyvä, että vanhempi on aidosti kiinnostunut ja kysyy, mitä on läksynä. Lapsi saa esitellä kotona, mitä kappaleita on läksynä ja ehkä näyttää, miten niitä soitetaan, hän kertoo.

–Missään nimessä ei kannata ruveta ahdistelemaan, että onhan nyt varmasti harjoiteltu ahkerasti joka päivä, mutta lasta voi silloin tällöin muistuttaa, että oletko jo käynyt soittamassa. Lapsella helposti unohtuu harjoittelu.

Lapselle voi vaikkapa antaa tarran kiitokseksi. Tietystä määrästä tarroja hän voi saada pienen palkinnon.

Myös yhteissoitto on hauskaa. Musiikkiopistolla pääsee osallistumaan erilaisiin orkestereihin ja harjoittelemaan bändimuotoista soittoa tai esimerkiksi pianoa nelikätisesti.

–Se on todella hauskaa. Lapsille tuntuu olevan kivaa siellä.

Lapsen kanssa voi tehdä mitä tahansa, mikä motivoi positiivisella tavalla.

–Harjoittelemaan ei koskaan pakoteta, vaan siihen kannustetaan.

MUSIIKKIOPISTON opettajat puhuvat lapsen kanssa siitä, miksi harjoitellaan.

–Mielestäni on hirveän tärkeää, että lapsi ymmärtää, ettemme me vain vedä hatusta sellaista asiaa kuin kotiharjoittelu, jota on sitten pakko tehdä. Lapselle selitetään, että harjoittelulle on fyysiset syyt, jotka perustuvat siihen, miten aivot oppivat uusia asioita. Soittamaan oppii toistamalla, tekemällä, soittamalla.

Westerlund kannustaa oppilaitaan tarttumaan soittimeen joka ikinen päivä.

–Mutta aina ei ole pakko soittaa läksyjä, vaan voi soittaa ihan mitä huvittaa.

Hänen oma soittomotivaationsa on kausittaista. Hän pohtii, että silloin, kun soittaminen ei innosta, on hyvä olla lempeä itselleen.

–Se ei tarkoita sitä, että pitää lopettaa, vaan välillä mennään pienemmällä liekillä, ja välillä se roihahtaa todella voimakkaaksi.

USEIN avaintekijänä on löytää hyvä kappale. Opettajat tekevät paljon töitä sen eteen, että oppilaalle löytyy kappale, jonka soittaminen on hauskaa — ”ettei se ole sellaista jurnuttamista niiden pallojen parissa, vaan saadaan musiikkiin eloa”.

Moni Westerlundin oppilas katselee kotona esimerkiksi Youtuben pianotutoriaalivideoita. Hän kannustaa heitä siihen, ja usein videoista on soitettu pianotunneillakin.

Hän nauraa itse ruvenneensa katsomaan aikuisiällä paljon animea — sen jälkeen, kun oppilaat toivat pianotunneille animesarjojen musiikkia harjoiteltavaksi.

–Olen haaveillut sellaisesta omasta kesäprojektista, että istun pianon ääreen ja teen omia sovituksiani animetunnareista. Katsotaan, mitä siitä tulee. Ja toki mulla on omia musiikkiprokkiksiani myös, joissa pyörin tällä hetkellä.

HÄN kiteyttääkin, ettei mikään soittaminen ole haitallista, vaan se kaikki on hyvää ja edistää kokonaisasiaa, soiton iloa.

–Joka kerta, kun soittimelle menee, se on vain positiivinen asia, sillä soittaminen on todella mahtava taito. Siitä jää elinikäinen hyöty, kun pystyt ottamaan esiin toivelaulukirjan, tai soinnut netistä melkein biisiin kuin biisiin, tai tapailemaan jotakin kuulemaasi kappaletta, ja soittamaan mitä haluat.

–Kun lapset yhtäkkiä huomaavat oppineensa jotakin uutta, on opettajallekin mahtavaa seurata sitä vierestä. Muistan hyvin, miltä itsestäni on tuntunut, kun olen saanut niitä samoja kokemuksia.

HAKUAIKA Härmänmaan musiikkiopistoon on nyt käynnissä. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa harmanmaa.eepos.fi  

Opetuspisteet ovat Kauhava, Ylihärmä, Alahärmä, Kortesjärvi ja Lappajärvi. 

Tällä hetkellä on mahdollista ilmoittautua myös soitinesittelyihin, jotka pidetään Kauhavalla, Ylihärmässä ja Alahärmässä lauantaina 22.5. sekä Kortesjärvellä ja Lappajärvellä tiistaina 25.5. Ilmoittautuminen osoitteessa https://www.kauhava.fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/musiikkiopisto 

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.