Nuorisoseuran katto pantiin uusiksi

Hautalan pellin miehiä huhkimassa nuorisoseuran katolla huhtikuun lopulla sekä lähikuvaa kattorakenteista. Kuvat: Jaakko Niemistö
Kortesjärven Ylikylän nuorisoseura sai huhtikuun alussa odottamansa seurantalojen korjausavustuksen. Sen suuruus oli 19 000 euroa. Sillä remontoitiin seurantalon peltikatto.

KORTESJÄRVEN Ylikylän nuorisoseura sai huhtikuun alussa odottamansa seurantalojen korjausavustuksen. Sen suuruus oli 19 000 euroa. Sillä remontoitiin seurantalon peltikatto.

Paikallisen firman, Hautalan pellin, miehet saivat uuden katon asennettua huhtikuun lopussa. Kelit olivat suosineet, ja aikaa meni vain kaksi viikkoa. Sen jälkeen on uusittu vielä vesivahingoista kärsineitä sisäkattoja.

Remontin etenemistä lähes päivittäin seurannut nuorisoseuran hallituksen jäsen Jaakko Niemistö nostaa hattua työn jäljelle.

Uusi katto on peltinen lukkosauma-, ei konesaumakatto, kuten edellinen oli. Niemistön mukaan se tarkoittaa, että ruuvit ovat piilossa lukkosauman alla, eli katossa ei ole ruuvinreikiä, joista sade ja kosteus pääsisivät läpi.

Uusi katto on tummemman havunvihreä kuin vanha ja myös suorempi, sillä edellisen rakentajilla joskus 60- tai 70-luvulla ei ollut laseria apuna, Niemistö naurahtaa.

–Remontti sujui hyvin, ja uusi katto on tosi hyvän näköinen. Sen uusimisen tarve oli hyvin selkeä, sillä se oli vuotanut jonkin verran joistakin kohdista, ja varsinkin vanhan osan ja kahvilan puoleisen matalamman osan jiiri oli ongelmakohta, hän pohtii. –Siihen ei myöskään ollut laitettu aluskatetta, ja peltikatosta löytyi muutamia reikiä, kun pojat sitä purkivat.

UUDEN katon käyttöiän pitäisi olla vähintään 50 vuotta. Kaikkiaan remontille tulee hintaa 40 000 euroa.

–Olemme saaneet kaupungin ylijäämävaroja, ja tietysti omarahoitusta on. Seuralla on sen verran rahaa, että pystytään toteuttamaan tämä ilman, että meidän tarvitsee ottaa lainaa.

Kattoremontti oli ehtinyt olla vireillä pari–kolme vuotta. Avustusta jouduttiin lopulta hakemaan kahteen otteeseen, kun ensimmäinen yritys meni metsään.

Seurantalon talonmiehenä toimiva Niemistö laati ensimmäisen avustushakemuksen sähköpostitse Kotiseutuliittoon jo puolitoista vuotta sitten syksyllä. Hänelle vastattiin, että hakemuksesta puuttui tarvittavia liitteitä, joten hän lähetti ne vielä perästä ja jäi odottamaan avustuspäätöstä. Mutta kun korjausavustusten saajat julkistettiin vuosi sitten keväällä, ylikyläläiset eivät olleetkaan siinä joukossa.

–Soitin Kotiseutuliittoon ja kysyin, emmekö me saaneet mitään. Siinä oli käynyt niin metkasti, että se ihminen, jolle laitoin sähköpostia, olikin jäänyt pois töistä silloin syksyllä, eivätkä ne lähettämäni liitteet olleetkaan menneet hakemuksen mukaan, Niemistö naurahtaa.

–Kun lähetin uuden anomuksen viime syksynä, varmistin kyllä viimeisen päälle, että tarvittavat liitteet olivat mukana.

AJANKOHTA kattoremontille oli otollinen, sillä nuorisoseuralla ei ole pandemian aikana ollut oikeastaan mitään yleisötilaisuuksia pikkuruisia tiekunta- ja muita kokouksia lukuun ottamatta.

Edellisen teatterituotannon, Liian paksu perhoseksi -näytelmän, päättymisestä ei mennyt kuin pari kuukautta, kun korona alkoi.

–Sen jälkeen ei ole uutta näytelmää alettu tekemään. Mutta todennäköisesti nyt syksyllä, jos rokotukset ja koko tilanne etenevät hyvin, on mahdollista alkaa hommaamaan uutta näytelmää.

Valehtelun SM-kisat jäivät pitämättä kahteen otteeseen.

–Se on tietysti taloutemme kannalta ollut menetys, mutta toisaalta koska nuorisoseuralla ei sellaista jatkuvaa bisnestä ole, korona ei ole iskenyt niin rajusti meihin. Kun ei ole tilaisuuksia, ei tule niin paljon lämmitys- ja muita kuluja, koska salin puoli on vilpoisena.

KATTOREMONTTI oli tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, mutta seuraavaksi nuorisoseura vaatisi Niemistön mukaan ulkomaalauksen. 60–70-lukujen vaihteessa rakennetun kahvio-osan ikkunatkin pitäisi uusia energiatehokkaammiksi lähitulevaisuudessa, samoin lämmitys.

–Thermopoliksen kaveri Lapualta kävi juuri täällä, ja hän ehdotteli jopa aurinkokennoja. Tässä olisi niille tosi hyviä kattopintoja, ja ilmansuuntien puolestakin ne toimisivat sähkön tuottamiseen. Investoinnit tietysti aina maksavat, mutta aurinkoenergiajuttuihin on aika hyvin saatavissa avustuksia, hän pohtii.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.