“Geopark tulee olemaan täyttä timanttia”

Heikki Mäkipää ja Lea Silto kertoivat Kraatterijärven Geopark- hankkeesta Lakeaharjulla syksyllä järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva: Hannu Takala
Vaikka Geoparkin tunnus ja ”lippulaiva” ovatkin kraatterijärvi ja kärnäiitti, alue Evijärveltä Ähtäriin tulee kuitenkin muodostamaan geologisesti monipuolisimman Geoparkin koko maailmassa, silkkaa timanttia, toteaa Kraatterijärven Geopark -hankkeen geologi Lea Silto.

LAPPAJÄRVEN Geopark-hankkeessa työskentelevä Lea Silto on viihtynyt Järviseudulla.

–Työ on ollut monipuolista ja mielekästä. Paikalliset ovat oikein mukavia! En tiedä onko pohjalaista luonnetta, mutta se on mukavaa huomata, että täällä ajatellaan isosti ja lähdetään sanoista tekoihin, esimerkkinä vaikkapa Lappajärven saunamaailmahanke.

Silto toteaa, että Lappajärven Geoparkin alue on monipuolisuutensa vuoksi täyttä timanttia. Vaikka Geoparkin tunnus ja ”lippulaiva” ovatkin kraatterijärvi ja kärnäiitti, alue Evijärveltä Ähtäriin tulee kuitenkin muodostamaan geologisesti monipuolisimman Geoparkin koko maailmassa.

–Täällä on ainutlaatuisen monipuolinen ja pitkä geologinen historia. Lähes kahden miljardin vuoden aikana tapahtuneet kallioperän muutokset ja viimeinen jääkausi näkyvät täällä, kirsikkana kakun päällä ovat meteoriitin 78 miljoonaa vuotta sitten tekemät jäljet. Pelkästään eri kivilajeja on monta kymmentä ja siihen päälle tulevat jäätikön ja muiden kulutusmekanismien muodostamat muodostumat.

Kivet ja kalliot ovat suomalaisille tuttuja ja tavallisia, mutta monessa paikassa, kuten Baltiassa ja Keski-Euroopassa, niitä ei näy ja maisema on monotonista.

–Ulkomaisille geologeille Suomi tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Suomalainen geologian opetus on maailman huippua ja suomalaiset geologit arvostettuja.   

–Olen kuitenkin huomannut, että Geopark -hanke on vähemmän tunnettu mitä toivoisi.

LAPPAJÄRVEN merkittävistä kohteista Silto haluaa nostaa esille Lappajärven geolukion, joka on ensimmäinen suomalainen geotieteisiin erikoistunut lukio.

–Hyvät opetustilat yhdistettynä mielenkiintoiseen geologiaan ja uusimpiin tekniikoihin, kuten 3D-ohjelmiin, mikroskooppeihin ja niin edelleen, antavat todella hyvän pohjan myöhemmälle opiskelulle! Kivitipussa on myös laajat kivi- ja mineraalikokoelmat.

Geologisista kohteista Kärnänsaari on kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoista aluetta.

–Geologian tutkimuskeskus (GTK) teki 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kairaukset saaren etelä- ja pohjoisosissa. Kairasydämiä säilytetään Lopella GTK:n kairasydänarkistossa, ja kävin siellä ne loggaamassa (eli tutkimassa). Projektin kannalta on ensiarvoisen tärkeää nähdä, millaista kallioperä oikeasti on. Tutkimuksia on toki paljon tehty, mutta Unescolle pitää tarjota dataa, joka ei jätä sijaa epävarmuuksille. Pohjoisosa on selvästi ollut meteoriitti-iskun keskuksessa, kun taas nykyisen Kärnän eteläosa on ollut pahimman iskualueen ulkopuolella.

Vaikka Silto on erikoistunut ensi sijassa kallioperägeologiaan, hän pitää Haikaranevaa erittäin mielenkiintoisena.

–Ensinnäkin saarissa on soita erittäin harvoin, ja Haikaranneva on jopa iso suo, ja sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä vedenrajasta. Toivottavasti joku maaperägeologi tulisi tutkimaan, onko suon olemassaololla ja alla olevilla kivilajeilla jotain tekemistä asian kanssa. Kairauksia kun tehtiin vain kaksi, ja lähes koko Kärnänsaari on monien metrien maapeitteiden alla, eli ei ole tietoa missä menee kovimman meteoriitti-iskun raja.

VIMPELI on siitä onnekas, että vaikka se on kunnista pienin, alueen sisällä on tapahtunut geologisesti paljon mielenkiintoista, Silto toteaa.

–Lakeaharju tulee varmasti olemaan siellä pääkohde, koska se on kraatterinreunaa, ja maisemat järvelle ovat todella hienot. Tosin geologisesti mielenkiintoisin alue on ehkäpä Puskalankallio. Siellä esiintyy geologien keskuudessa tunnettua myhkygraniittia, jonka muodostumista ei ole vieläkään pystytty selvittämään. Itse käytän Puskalankalliosta nimitystä sekaisin mennyt magmasäiliö, hän naurahtaa. –Onko myhkygraniitilla ja magmasäiliön sekoittumisella jotain tekemistä meteoriitti-iskun kanssa, sen toivottavasti joku geologi tulee selvittämään.

EVIJÄRVELLÄ on useammassa kohteessa lähes kaksi miljardia vuotta vanhoja tuliperäisiä kiviä. Laavakivet ovat säilyneet tämän ajan ihan hyvällä onnella. Se, tuleeko niistä geokohteita, on vielä epävarmaa.

Myös Särkijärven kosteikko Silton mukaan mielenkiintoinen. –Sen kanssa jouduin miettimään, täyttääkö se kohteen kriteerit, koska se on ihmisen rakentama. Mutta toisaalta, ihmiskunta on nykyään voimakkain geologinen muuttuja, kun ottaa huomioon rakentamisen, kaupungistumisen, kaivostoiminnan ja niin edelleen. Särkijärvi on jopa hyvä esimerkki siitä, miten ihminen voi korjata vanhoja erehdyksiään ja luoda jotain kaunista.

ALAJÄRVELLÄ Pyhävuori tulee todennäköisesti olemaan huomattavin kohde, kalliolta on hienot näkymät ja siellä on mielenkiintoisia geologisia muodostumia, kuten raukki eli uhrikivi ja pirunpellot, jotka ovat jälkiä muinaisista rannoista.

–Yksi paikka, jonka maantieteellinen arvo ei ole laajemmin tiedossa, on Livonlähde. Se sijaitsee vedenjakajalla – yhdestä lähteestä lähtee kaksi eri jokea, jotka virtaavat täysin eri suuntiin.

SOINI erottuu edukseen siinä, että siellä on todella selkeitä jäätikön jälkeensä jättämiä muotoja. On drumliineja, harjuja, isoja siirtolohkareita, suppia ja niin edelleen.

–Ja siis yhdessä geokohteessa, kuten vaikkapa Arpaisella, on niitä useita. Arpaisten nimeäminen ”pelkäksi” harjuksi on erittäin iso understatement, eikä tee alueelle kunniaa. Se on paljon enemmän!

ÄHTÄRISSÄ puolestaan graniitin eri muodot tulevat hyvin esille. Kallioita ja kiviä tarkemmin katsomalla huomaa, että graniiteissa on monia kauniita variaatioita. Ähtärin eläinpuisto itse oikeutetusti tulee ainakin alussa vastaamaan suurelta osin kävijöistä.

–Geologisesti ehkä kuitenkin merkittävin kohde on Hankaveden ympäristö. Siellä on niin kapeat siirros- ja ruhkevyöhykkeet, että järvetkin näyttävät joilta. Tämä ei ole paikallisille mitenkään ihmeellistä, mutta Keski- ja Etelä-Euroopassa vastaavia ei esiinny, koska jäätikkö ei ole sinne ylettynyt, eikä ole täten päässyt puhdistamaan kallioperää maakerroksista ja kaivertamaan jo valmiiksi olevia heikompia kallioperän kohtia.

GEOKOHTEEKSI ei siis pääse pelkällä ulkonäöllä, vaan taustalla pitää olla jokin geologinen tekijä, joka tekee paikasta oikeasti erikoisen, Silto summaa.

–Kauniita paikkoja on koko Kraatterijärven alue pullollaan! Onneksi geologia ja kauniit maisemat usein yhdistyvät, ja tällaisista paikoista tuleekin varmasti kävijöiden keskuudessa suosittuja kohteita. Toki niitäkin kohteita tulee olemaan, jotka esimerkiksi sijaitsevat kauempana, ja jonne ei ole mahdollisuutta ohjata suuria ihmisvirtoja. Nämä ovat kätkettyjä aarteita. Niidenkin tiedot toki tulevat näkyviin nettiin, ja aina voi käydä näin, että jokin kohde mitä nyt pitää ”pienenä”, houkutteleekin paljon enemmän kävijöitä kuin alustavasti on ajatellut. Toisarvoisia kohteita ei ole, mutta toki Hankaveden alue, jossa käy jo lähes 300 000 matkailijaa vuodessa eläinpuiston takia, on fasiliteeteiltaan aivan eri tasolla kuin monet muut.

Mikä ihmeen Geopark?

MAAILMASSA on noin 160 Geoparkia. Suomessa tunnuksen ovat saaneet Rokua Geopark ja Lauhanvuori – Hämeenkangas. Kraatterijärvi Geoparkin lisäksi Suomessa on tällä hetkellä käynnissä Saimaa Geopark ja Salpausselkä Geopark -hankkeet. Geopark on rajattu alue, joka sisältää tieteellisesti tai maisemallisesti merkittäviä geologisia kohteita. Geologian ohella geoparkissa on myös kiinnostavia luontokohteita sekä historiallisia nähtävyyksiä. Geoparkit toimivat UNESCOn suojeluksessa.

Unescon Geoparkit ovat yksittäisiä, yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joilla kansainvälisesti geologisesti merkittäviä paikkoja, ja maisemia hoidetaan kokonaisvaltaisen suojelun, koulutuksen ja kestävän kehityksen osalta. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia luonnonsuojelualueita, vaikka esimerkiksi geokohteet voivat olla jo ennalta suojeltuja.

Geopark-alueet käyttävät geologista perintöään muiden alueen luonto- ja kulttuurikohteiden kanssa lisätäkseen tietoisuutta ja ymmärrystä yhteiskunnan keskeisistä kysymyksistä, kuten maapallon luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisestä ja vähentämisestä sekä luonnonkatastrofeihin liittyvistä riskeistä. Lisäämällä tietoisuutta alueen geologisen perinnön merkityksestä historiassa ja yhteiskunnassa tällä hetkellä Unescon Geoparkit antavat paikallisille ihmisille aihetta olla ylpeitä alueestaan ja vahvistavat alueellista identiteettiä. Innovatiivisten paikallisten yritysten, uusien työpaikkojen ja korkealaatuisten koulutuskurssien luomista kannustetaan, kun geoturismi tuottaa uusia tulolähteitä samalla kun alueen geologia resursseja suojataan.

Talousmaantiede vaihtui geologiaan

ENNEN geologian pariin päätymistään Merikarvialta kotoisin oleva Lea Silto valmistui aluemaantieteilijäksi Turun yliopistosta.

–Erikoistuin talousmaantieteeseen ja Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. Opintojeni aikana olin vaihdossa USA:ssa Seattlessa sekä Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Kivet ja metallit ovat kuitenkin aina kiinnostaneet minua, ja tykkään tehdä töitä ulkona. Päätin opiskella vielä geologiksi ja erikoistuin siinä malminetsintään. Yhden kesän olin vaihdossa Jakutiassa, Sahan tasavallassa Siperiassa, tutustumassa paikalliseen kaivosteollisuuteen, ja miten ikirouta vaikuttaa paikalliseen infrastruktuuriin ja sen rakentamiseen.

Silto on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Lapissa malminetsintäyhtiöiden työntekijänä sekä yksityisenä konsulttina pääasiassa kullan, kuparin ja koboltin etsinnässä. Hän on myös tarkentanut GTK:n kallioperäkartoitusta Sodankylän ja Kittilän alueella. Lapin työkomennusten välissä hän sattui huomaamaan Geoparkin työpaikkailmoituksen.

–Unescoon liittyviä projekteja on luonnontieteissä erittäin vähän ja ilmoituksen perusteella hanke vaikutti oikein mielenkiintoiselta. Minuun vetosi varsinkin se, että kuvailun perusteella pystyisin käyttämään sekä maantieteen että geologian osaamistani. Olinkin erittäin iloinen siitä, että tulin valituksi.

Lappajärven meteoriittikraatteri oli Siltolle tuttu geologian opinnoista.

–En ollut kuitenkaan aikaisemmin käynyt Lappajärvellä. Pohjanmaan pegmatiitteihin olin yleisesti tutustunut Keliberin Kaustisten projektin kautta.

TYÖ Geopark-hankkeen geologina osoittautuikin erittäin monipuoliseksi ja kiinnostavaksi. –Malminetsinnässä mielenkiinto on usein suunnattu suhteellisen pienelle alueelle ja rajattuihin geologisiin prosesseihin. Kuusi Geopark-kuntaa kuitenkin pitävät sisällään suuria geologisia eroja, joita kaikkia olen päässyt tutkimaan melko tasapuolisesti.  Kevään mittaan tutustuin ennakolta muun muassa kirjallisuuteen ja alueella jo tehtyihin tutkimuksiin ja niiden perusteella valitsin mielenkiintoisimmat kohteet lähempään tarkasteluun.

Kesän ajan Lea Silto teki työtä maastossa tutkien ja kartoittaen eri kohteita ja kirjoitti vastauksia yli 200-kohtaiseen, Unescolle menevään kysymyspatteristoon kunnantalon hiljaisuudessa muiden työntekijöiden ollessa lomalla. Tämä raportointi jatkuu talvella ja keväällä.

–Noudatin fyysistä eristystä ja kävin vain muutamassa tapahtumassa tai sosiaalisessa tilaisuudessa, koska projekti on suuri ja meitä työntekijöitä on vain kaksi. Maastossa turvavälit on ollut helppo pitää ja sisätöitä voi tehdä missä tahansa, missä toimii netti.

Pääasiassa työnjako Silton ja projektivetäjä Heikki Mäkipään kesken on se, että Silto hoitaa kenttätyöt niihin liittyvine tehtävineen, Mäkipää toimiston ja kulttuuriasiat.

Silto on siis vieraillut jokaisella kohteella arvioimassa niiden sopivuutta Geopark-kohteeksi.

–Jotkin ennakkoon miettimistäni mahdollisista kohteista tippuivat pois esimerkiksi turvallisuussyistä, mutta geokohteita tulee olemaan joka tapauksessa useita kymmeniä. Yhteydenotot ja sopimisten laatiminen maanomistajien kanssa ovat työn alla.

UNESCOLLE toimitettava selostus kohteista valmistunee kesään mennessä. Tutkimus- ja kirjoitustyön lisäksi Silto on ollut syksyn aikana mukana muun muassa pystyttämässä kärnäiittilohkaretta geolukion pihaan.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.