Korillinen muistoja

Vieno Maria Mäkelä esitteli runokirjansa materiaalia Sopulassa.
Evijärveläinen Vieno Maria Mäkelä julkaisee loppuvuodesta runokirjan Muistojen kori.

EVIJÄRVELÄINEN Vieno Maria Mäkelä julkaisee loppuvuodesta runokirjan Muistojen kori.

Kirjan tekstit kertovat hänen koko elämästään lapsuudesta nykypäivään. Tilanteet ovat usein arkisia mutta symbolisia.

Lapsuuteen sijoittuvissa teksteissä hän on esimerkiksi paimenessa tai istuttamassa perunaa, mutta osa niistä on rankkojakin, sillä hän kasvoi sota-aikaan. Eräässä runossa viisivuotiaan Mäkelän kodissa istuu iltaa naapurin nuori mies, joka osasi ennustaa, että loma rintamalta jäisi hänen elämänsä viimeiseksi:

”Siellä meni rippunsa kanssa

se sama mies,

pysähtyi,

palasi vähän takaisin,

taas jatkoi matkaa,

pysähtyi, viivytteli.

Ajattelin

varmaan jotain unohtui.

Pian tuli tieto kaatumisestaan

haudattiin sankarihautaan.

Myöhemmin ymmärsin.

Hän hyvästeli lapsuusseutuaan.

Velvollisuus vaati palaamaan,

vaikka tiesi

lomansa viimeiseksi.”

–Niiden asioiden sisäistäminen oli aika rankkaa. Täytyi tehdä töitä itseni kanssa ennen kuin pystyin kirjoittamaan niistä, hän sanoo.

MÄKELÄ kertoo halunneensa kirjoittaa jo lapsuudessaan, mutta siihen aikaan maaseudulla ei arvostettu henkisiä taitoja ja harrastuksia, vaan enemmän työtä ja toimeentuloa. Myöhemmin, naimisiin mentyään ja lapsia saatuaan, hän kirjoitteli silloin tällöin. Aina joskus joitain tekstejä jäi talteen paperille.

–Mieheni sairasteli kauan ja olin hänen omaishoitajanaan. Kun hän sitten kuoli, vaikka minulta ikään kuin sulkeutui jokin ovi, samalla minulle avattiin useampia ovia elämässä ja ajatusmaailmassa. Silloin alkoivat nämä runot pursuta.

Varhaisimmat kirjaan päätyneet runot ovat 80-luvulta ja tuoreimmat tältä syksyltä. Hän uskoo, että ensimmäinen oma runokirja jää samalla viimeiseksi, kun ikä alkaa jo painaa. Tuoreimmat runot ovat olleet ikään kuin hyvästejä kotimaisemille.

83-vuotissyntymäpäivänään 1. tammikuuta 2020 hän kirjoittaa:

”Oli alussa korini tyhjä aivan,

elämä kantoi ja keräsi

korini täyteen kasasi, kukkuraiseksi,

ylitse pursuavaksi,

taas lopussa tyhjääkin tyhjempi aivan.”

–Sieltä korista minä runoni otan. Kori on minulla täällä ja täällä, hän sanoo ja osoittaa ensin päätään ja sen jälkeen rintaansa. –Runoni ovat osa elämää. Uskoisin, että moni löytää niistä jotakin voimistavaa ja vahvistavaa.

KIRJOITUSTYÖHÖN Mäkelä sai apua miniältään ja kirjan julkaisua varten apurahaa Järviseutu-säätiöltä.

–Oli hyvin tärkeää saada se apuraha. Vaikka olin suunnitellut kirjaa jo kauan, se oli kuin hiipuva hiillos, joka kaipasi puhallusta.

Kirjan tarkka julkaisuaikataulu on vielä vähän auki, mutta sen on tarkoitus valmistua itsenäisyyspäivän jälkeen. Sitä voi ostaa ainakin Pesosen valokuvaamosta Evijärvellä, Seolta Kortesjärvellä ja omaishoitajien toimistolta Vimpelissä.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.