ERÄS lukija ehdotti taannoin juttusarjaa vimpeliläisistä työpaikoista, jotka muualla asuneen korviin kuulostivat työntekijöiden puheiden perusteella, kuin he olisivat olleet töissä taivaassa.
–Kun ihmiset, jotka noissa paikoissa ovat olleet töissä, tapaavat, herättää se heissä vieläkin lämpimiä muisteluksia. Minulla ei ole koskaan ollut sellaista työpaikkaa, hän totesi.
Millaisista tekijöistä johtui, että työpaikoilla viihdyttiin niin hyvin ja niitä arvostettiin niin paljon? Voitaisiinko noiden työpaikkojen toimintakulttuurista ottaa oppia nykypäivän työyhteisöihin?
Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin Vimpelin Tiklaksesta, missä viihdyttiin, vaikka työ oli pölyistä ja tahti kova. Järviseudun sairaalan osalta toiminnan ihmisläheisyys ja kodinomaisuus nousevat esille. Työyhteisö oli tiivis ja me-henki vahva.