Pronssimitalit maistuivat Vedolle

Vedon Superpesis-joukkue juhli lauantaina Joensuun Mailan kotiareenalla pronssimitaleita. Ne voitettiin pitkän ja tasaväkisen ottelusarjan päätteeksi. Kuva: Virpi Poikelin
VIMPELIN Veto palasi mitalikantaan lauantaina Kerubi Stadionilla kaadettuaan Joensuun Mailan kolmannessa Superpesiksen pronssiottelussa 1–2k (3–5, 3–1, 0–0 5–6). Samalla päättyi Joensuun seitsemän mitalin putki. Superpesiksen voittaja on tällä kaudella Sotkamon Jymy, joka pommitti Kouvolan ulkokentän reikäjuustoksi samaan aikaan käydyssä finaalipelissä.

Trilleri Vedon ja vuosien 2018 ja 2019 kultamitalistijoukkueen välillä venyi yli kolmetuntiseksi. Kotiutuslyöntikisassa esiintyi peräti 28 paria. Jännitys säilyi viime sekuntiin saakka. Ratkaiseva lyönti lähti Matias Rinta-ahon mailasta, ja sen toi Jere Saukko.

–Tasaista oli, myönsi lukkari Perttu Ruuska. –Peli olisi voinut kääntyä kummalle vain.

Veto taisteli vieraissa omien faniensa vankkumattomalla tuella. Joukkueen paluu iltamyöhällä pyöreälle kirkolle kertoi, että mitaleita arvostettiin: vastassa oli joukko kannattajia, jotka olivat valaisseet Patruunantien eteläpään lyhdyillä. Nähtiinpä tummenneella taivaalla ilotulituskin.

MITALI oli Vedolle 2000-luvun 11. Viime kaudella Veto jäi JoMan jalkoihin välierässä ja hävisi pronssikamppailun Kouvolalle. Kauden ennakkoarvioissa Vimpeli ei noussut mitalisuosikkien joukkoon.

–Pronssinen mitali maistuu erittäin hyvälle, kun miettii tätä kautta ja niitä haasteita, mitä matkalla oli. Jos siitä pitää olla kiitollinen, että kausi saatiin pelattua. Tietenkin välierätappio Sotkamolle harmitti kovasti, mutta paremmalle joukkueelle hävittiin. Hieno kasvutarina koko joukkueelta kauden aikana – erittäin sitkeäksi joukkueeksi kasvettiin tämän kauden aikana, tuumi Ruuska.

Oman lukkaripelinsä hän totesi kulkeneensa oikeastaan käsi kädessä joukkueen pelaamisen kanssa: alun vaikeuksien jälkeen kausi oli nousujohteinen.

–Sillä pelipaikalla pitää nöyrästi oppia joka päivästä ja joka pelistä. Tästä on hyvä jatkaa kehittymistä.

PELINJOHTAJA Markku Hylkilä nimesi hyvän ilmapiirin olleen avainasemassa siinä, että kurssi saatiin kauden aikana käännettyä. Valmennusjohdon ja kapteeniston kesken mietittiin toimenpiteitä, joita saatiin toteutettua onnistuneesti, muun muassa oikeiden pelaajien löytäminen oikeille pelipaikoille. Pelaajat tekivät töitä ja osoittivat vahvuutensa.

Pronssi oli Hylkilän mukaan äärimmäinen palkinto kahden vuoden työstä.

–Viime kaudella voitimme runkosarjan, mutta emme olleet kauden lopulla parhaimmillamme. Nyt hyödynsimme viime kauden jälkeen tehtyä analyysiä ja jäimme nyt jakson päähän finaalista. Pronssipelit alkoivat osalla pelaajista toipilaina, ja pystyimme silti toisessa ottelussa pelaamaan kovatasoisesti ja voittamaan, hän kertasi mennyttä. –Ratkaisevan ottelun neljä kotarikierrosta ja voitto jäävät kyllä päällimmäisenä mieleen vaiherikkaasta kaudesta.

Hylkilä kiittää kaudesta koko joukkuetta, mutta erityisesti joukkueenjohtaja Heikki Seppää, valmennustiimiä ja kapteenistoa, joka näytti joka päivä suunnan ja esimerkin muille.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.