Itseoppinut filosofi ja hengentutkija totesi Liisa Veenkiven vuonna 1990 toimittamassa ja Yle Radio Yhdessä julkaistussa Korpifilosofit kertovat -ohjelmasarjan jaksossa, että vain filosofia voi herättää ihmisen sikeästä unestaan näkemään, mihin olemme menossa. Hän ajattelee yhä samoin; ajattelua tulisi kehittää, ja että sillä on arvoa ja merkitystä vain, jos se johtaa tekoihin ja toimintaan.
HENKINEN epävapaus on vaarallinen eksyttäjä, näkee Latvala maailman tilaa tarkastellessaan. Mammonismi on juurisyy, miksi globaali tilanne heikkenee jatkuvasti, vaikka eväitä elämän ja maailman tilan parantamiseen olisikin. Itse olen hommannut rahaa sen verran, että olen pärjännyt ja elättänyt perheen, Latvala toteaa.
–Kolonialismin hengessä kehittymättömien maiden luonnonvarat kahmitaan. Elämän kurjistuessa luonnon tuhon ja konfliktien vuoksi ihmiset lähtevät liikkeelle ja kansainvaellukset laajenevat.
Kyse on markkinataloudesta, tiivistetysti siitä, että ihmisille kaupataan tarpeita, joiden ostaminen rikastuttaa rikkaimpia ja köyhdyttää köyhimpiä.
Entä kansanvalta, mikä sen tila on? –Demokratia on sitä, miksi se selitetään. Viime vuosisatoina on halveksittu sitä, jos kansa tuottaa ajatuksia ja mielipiteitä. Kuitenkin antiikin tiede tunnisti korkeamman ihmisluonnon sielunominaisuudeksi mielipiteen. Sokrates totesi, että tieto tuottaa hyveen.
NYKYISIN ihmisillä on tiedon pelkoa, toteaa Latvala, vaikka tietoa tulvii joka puolelta enemmän kuin voimme omaksua.
–Meidän tulisi olla rohkeita. Ihmisillä ei yleensä ole tiedon janoa ja rohkeaa uteliaisuutta, joka veisi eteenpäin ihmisenä. Tietämättömyys on otollista maaperää salaliittoteorioille, mutta kyllä paljon salassa pidettäviä päätöksiä tehdään kulissien takana, kabineteissa, valtaa pitävien kesken. Nykyisissä oloissa tiedon käyttöä kahdenlaista: pelon valjastamista ja toisaalta uhkarohkeutta.
–Kuitenkin maailmassa on niin paljon suuressa arvossa olevaa tietämättömyyttä, joka on kynnellä tapettavaa, sanoo Latvala viitaten suurten valtiojohtajien edesottamuksiin.
Kynnellä tapettava oli hänen lapsuudessaan täi tai lutikka, joita terveydenhoitajat napsivat lasten hiuksista ja vaatteista.
–Paremmalla tiedolla tulisi kukistaa vääriä käsityksiä.
Ajattelun lakkaaminen on pelottavaa. Suuren kuvan kysymysten käsittely on väistynyt aineellisten asioiden pohdinnan tieltä.
–Toki niitäkin on mietittävä, mutta eväät loppuvat, jos vain siihen turvataan. Aine alkaa ensisijaiseksi noustessaan tuhota elämää.
Ainoastaan optimistisen maailmankatsomuksen avulla voimme saada lakkaamaan järjettömän taistelun elämää vastaan, toteaa Latvala. Pessimismi voi antaa kestävyyttä, mutta toisaalta tekosyyn olla reagoimatta havaittuihin ongelmiin.
VIIME aikoina Latvala on pohtinut periaatteen käsitystä.
–Usein sanotaan, että teen tämän periaatteesta. Periaate ei sisällä hyvää tai pahaa, ainoastaan omaksutun käsityskannan, jota haluaa noudattaa loppuun asti. Sille ei usein ole syvempiä perusteita, vaan sitä perustellaan ajatteluksi kuvitellulla ajattelemattomuudella.
Viisautta olisikin punnita omia ajatusmallejaan ja peilata niitä eri näkökantoihin.
–Esimerkiksi periaate hyväksyy tappamisen. Voimaan ja aseisiin luottaminen on vallassa olon varma tae. Militarismin vuoksi verta on vuotanut rajoilla paljon, mutta se ei ole sama asia kuin isänmaallisuus. Pienten kansojen ainoa valta on tuottaa sivistystä, joka kelpaa isoillekin.
Innostus filosofiaan syntyi jo poikavuosina
ONNI Latvala vietti lapsuutensa Hietakorvessa, Sääksjärven ja Perhon Oksakosken välimaastossa.
–Meillä kävi paljon vieraita, puhuttiin usein yhteiskunnallisia asioita ja politiikkaa. Viihdyin keskusteluissa, eikä minua ajettu sieltä pois.
Opintie jäi kansakouluun. Isoveljen elättäessä perhettä sodanjälkeisinä vuosina nuori Onni ajatteli, että ehtii kyllä hankkia tietoa myöhemminkin ja lähti työelämään, eikä ole valintaansa katunut. Kirjasto muodostui ehtymättömäksi tiedon lähteeksi. Hän istui tietosanakirjojen parissa iltaisin monet vuodet.
Hän työskenteli Vaasan Strömbergillä ja tutki sähkötekniikkaa hankkien ajoneuvojen ja metsäkoneiden sähköihin liittyvää osaamista. Hänen toimiessaan alan yrittäjänä Vimpelissä 60-70-luvuilla asiakkaat toivat hänelle usein kirjoja todeten, että ”kun sinä näitä tutkit”. –Olihan niitä tutkittava!
INNOSTUS filosofiaan syntyi jo poikavuosina. –Kotona maatilan töistä tultua syötiin ja sen jälkeen sai lukea sanomalehteä. Kolmen erikoisalan tohtori kirjoitti sarjaa viidakkosairaalasta, missä hän valotti filosofiaa, kulttuuria ja ihmiskunnan vaiheita mielenkiintoisella tavalla.
Laajaa ajattelua ja tiedon hankinnan tärkeyttä tuki kodin ilmapiiri. Vanhemmiltaan sisarukset oppivat arjen viisautta ja ajatuksen avaruutta. Onni Latvalan vaari ja isoeno toimivat kansanedustajina, ja Sääksjärven nuorisoseuran asioita hoitanut vaari Matti Latvala kirjoitti runoja ja näytelmiä, sekä pyrki vaikuttamaan asioihin ottamalla kantaa lehtien palstoilla sekä kirjoittamalla toimielimiin.
Latvala julkaisi vuonna 1988 omakustanteena filosofisen teoksen Oma maailmankuvani, joka sai hyvän vastaanoton ja kiittävän arvostelun muun muassa Keskisuomalaisen kriitikolta. Se pääsi myös valtakunnalliseen kirjallisuusarvosteluluetteloon.
