Seurakunnan vastine Kortesjärven seurakuntatalosta

Seurakuntatalon sulkeminen on ymmärrettävästi herättänyt runsaasti keskustelua Kortesjärvellä. Seurakuntatalon menetys koetaan raskaana kortesjärveläisten keskuudessa. Asia olisi varmasti helpompi käsitellä, jos seurakunta olisi löytänyt seurakuntatalon käyttötarkoitusta korvaavat tilat isommille tilaisuuksille. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lisäksi seurakunnan talous on muuttunut yhdentoista yhteiselon vuotena säännöllisen alijäämäiseksi. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa uuden seurakuntatalon rakentaminen jää kiinni ihan yksinkertaisesti rahasta. Jos Kortesjärvellä tapahtunut kiinteistökatastrofi olisi sattunut jossain muualla seurakunnassa, tilanne olisi ihan sama. On selvää, että osa seurakunnan toimitiloista tulee ajan kanssa käyttöikänsä päähän. Ainoa lääke asiaan on tässä taloustilanteessa se, että siirrytään vuokratiloihin. Tulevaisuudessa seurakunta joutuu keskittymään lähinnä kirkkojen ylläpitoon. Tällä hetkellä Kauhavan ja Kortesjärven kirkkojen korjausvelka on 3,5–4 miljoonaa euroa. Konkreettisesti seurakunnan taloustilanteesta kertoo myös se, että olemme juuri vähentäneet työntekijöitä seitsemän henkilötyövuotta runsaan vuoden aikajänteellä.

Kortesjärven seurakuntataloa koskeva prosessi alkoi kaksi vuotta sitten. Terveystarkastaja tuli rutiinikäynnille seurakuntatalon keittiöön. Lausunnossaan hän totesi keittiön olevan aivan käyttöikänsä lopussa ja lukuisien korjaustoimien tarpeessa. Ensisijaiseksi tehtäväksi lausunnossa annettiin selvittää terveystarkastajan aistinvaraisesti havaitseman huonon sisäilman syy. Varsinaisesti rakennuksen sisäilmaa ei lähdetty erillisin tutkimuksin selvittämään. Huomio päätettiin kiinnittää seurakuntatalon rakenteelliseen terveyteen, koska sisäilmanäytteet ovat liian kapea keino kartoittaa ongelmaa.

Kiinteistöpäällikkö Kari Jutila tilasi rakennusteknisen selvityksen Proleader Oy:n Esa Kemppaiselta. Tutkimustuloksen mukaan korjattavia rakenteita oli seuraavasti: lattioissa on laajasti kaksoisvalurakenne, ulkoseinistä puuttuu ilmarako runkorakenteen ja tiilivuorauksen välistä, yläpohjassa vanhalla puolella on mittavia homevaurioita, ja kellari pitäisi tyhjentää ja valaa ilmankulun kannalta umpeen. Rakennuksesta löytyi lukuisia vauriokohtia, jotka tuovat sisätilaan epäpuhtauksia. Terveyshaittaa Proleaderin raportissa kuvailtiin ilmauksella ”haitallinen altistumisolosuhde on todennäköinen.” Enemmistö rakennuksessa säännöllisesti työskentelevistä kuvasi saavansa tiloissa hengitystieoireita. Samanlaisia kokemuksia oli kymmenillä seurakuntalaisilla, jotka ovat raportoineet tuntemuksistaan työntekijöille.

Jatkotoimenpiteenä Proleader Oyltä tilattiin kustannuslaskelma korjaustoimenpiteistä. Vaurioiden laaja-alaisuuden vuoksi kustannusarvio nousi ilman keittiöremonttia summaan 1,22 miljoona euroa. Korjauskustannus osoittautui suhteessa uudisrakennukseen huomattavan suureksi. Toinen korjausvaihtoehtoa torjuva tekijä on mikrobiologisten haittojen uusiutumisen pelko.

Kortesjärvellä kerätyssä adressissa annetaan ymmärtää, että rakennusteknisissä tutkimuksissa ilmanvaihtojärjestelmä olisi avainroolissa ja sen toiminta tuntematonta. Järjestelmä on puhdistettu ja säädetty kaksi ja puoli vuotta ennen rakennusteknistä tutkimusta. Huoltoväli on viisi vuotta. Suodattimet vaihdetaan puolen vuoden välein, ja nämä toimet on suoritettu ajallaan. Näin järjestelmä oli tutkimusajankohtana kunnossa ja normaalisti alipaineistettu. Rakennuksen terveyttä tutkittiin avaamalla rakenteita ja ottamalla 13 näytettä. Kolmiportaisella asteikolla neljässä näytteessä oli selvä mikrobikasvusto ja viidessä oli epäily mikrobikasvustosta.

Seuraavassa vaiheessa etsittiin seurakuntatalolle korvaavia tiloja. Niitä ei löydetty, sillä toisiin tarkoituksiin tehdyissä rakennuksissa olisi ollut odotettavissa liiketiloille ominainen korkeahko vuokra ja satojen tuhansien eurojen remontti. Kappeliseurakunnan työntekijöille löytyi toimistotilat ja seurakuntalaisille pienemmät kokoustilat kaupungin vuokra-asuntoyhtiön kautta.

Työsuojelutarkastuksessa altistavan tilan yhä jatkuvaan käyttöön kiinnitettiin huomiota. Tällä perusteella työterveyshuollolta pyydettiin lausunto asiassa. Vastaukseksi saatiin suositus, että kaikki työntekijät siirretään väistötiloihin. Perusteluna on se, että työskentely tiloissa aiheuttaa todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti terveydellisen riskin. Työterveyshuolto voi antaa vain suosituksia. Viimeinen työntekijä siirrettiin pois, ja näin ollen työsuojelusta ei saatu toimenpidekehotusta asiassa. Työterveyshuollon lausunto pyydettiin ja annettiin 4. helmikuuta kokouksen jälkeen työsuojelutarkastajan kehotuksesta. Soveltamisohjeeksi asiassa talousjohtaja ja kirkkoherra päätyivät

ratkaisuun, jonka mukaan seurakunnan työntekijät eivät enää mene tilaan kuin tarkastuskäynnille. Eli seurakunnan työntekijöitä koskevat tilaisuudet seurakuntatalossa ovat nyt päättyneet.

Seurakunta on valmis kaikkeen yhteistyöhön ja harkintaan seurakuntatalon tulevaisuutta ajatellen. Kiinteistö voidaan myydä nykyisessä purkukunnossa, jos ostajataho löytyy. Samoin olemme kiinnostuneita osallistumaan sellaiseen kokoontumistilahankkeeseen, joka perustuu useampien yhteisöjen yhteistyölle. Seurakunnan hallinto on avoin ideoille, joiden toteuttamiseen taloudelliset resurssit riittävät.

Jaa juttu: