Hyviä uutisia Kauhavalta

Kaupunginjohtaja Markku Lumio totesi, että jopa talouden näkökulmasta vuosi näyttää alkavan hyvin.
Kun Kauhavan imagoa brändätään uudelleen, sen edustajat halusivat samalla esitellä lehdistöllekin, mitä kaikkea positiivista kaupungissa tapahtuu tänä vuonna.

VAIKKA viime vuosi oli vaikea koko kuntakentälle ja myös yksi uuden Kauhavan ajan huonoimmista vuosista, Kauhavalta kuuluu myös hyviä uutisia.

Kun Kauhavan imagoa brändätään uudelleen, sen edustajat halusivat samalla esitellä lehdistöllekin, mitä kaikkea positiivista kaupungissa tapahtuu tänä vuonna. 

–Kaupunkimme on monessa suhteessa erittäin hyvässä tilanteessa, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teemu Hakala lehdistöä varten järjestetyllä aamiaisella viime viikolla. –Meillä on vahva elinkeinosektori, erittäin vahva matkailusektori, ja esimerkiksi kouluihin liittyen meillä on tehty erittäin hyvää työtä haasteellisessa tilanteessa.

Kortesjärven ja Ylihärmän kouluja joudutaan vielä odottamaan, mutta keskustan koulukeskus valmistuu kevään aikana.

–Se on edennyt täysin aikataulussa, ja se on tietysti merkittävä muutos kaupungin alueella. Kouluja tulee menemään kiinni, mikä on osin ikävääkin, mutta toisaalta se tuo pitkän evakkotaipaleen läpi käyneille lapsille hyvät, asianmukaiset koulutilat, Hakala sanoi. –Meillä on käytännössä kokonainen sukupolvi, joka ei ole saanut alakoulun jälkeen opiskella kunnollisessa koulussa, vaan he ovat joutuneet käymään yläkoulunsa ja lukionsa jatkuvassa evakossa. Se on pitkässä juoksussa täysin kestämätön tilanne, mutta se päättyy onneksi tähän vuoteen.

KAUPUNGINJOHTAJA Markku Lumio totesi aamun aikana, että jopa talouden näkökulmasta vuosi näyttää alkavan hyvin.

–Tammikuun tulos näytti ihan hyviä lukuja. Olemme päässeet uudelle uralle, joka jatkuu toivottavasti koko vuoden.

HAKALA on toiminut politiikassa kuusi ja puoli vuotta, josta viimeiset reilut puoli vuotta hallituksen puheenjohtajana. Siltä ajalta hän kertoi löytäneensä Kauhavalta paljon enemmän hyvää kuin huonoa, vaikka huonot asiat usein korostuvatkin.

–Kauhavalla tehdään erittäin hyvää poliittista yhteistyötä. On selvää, että puolueilla on erilaisia näkemyksiä ja asiat kilpailevat ja niistä käydään keskustelua, mutta Kauhavan päätöksentekokoneisto ei ole ikinä halvaantunut pitkäksi aikaa, vaan me kyetään tekemään päätöksiä.

Kauhavalaisia tapahtumia on myös järjestämässä erittäin aktiivisia seuroja ja yhdistyksiä.

–Moni tapahtuma vaatii kökkähenkeä, jota tällä alueella on todella paljon, Hakala sanoi. –Meidän haasteet tulevatkin olemaan tulevaisuudessa suuria, koska varsinkin Kauhavan kaltaisilla maaseutupaikkakunnilla väestökehitys on haasteellinen. Viime vuonnakin väestön vähenemä oli 292. Se tarkoittaa, että meidän kauhavalaisten pitää entisestään tiivistää yhteistyötä. Meidän pitää kyetä luomaan yhteishenkeä yhteisillä päätöksillä ja toimenpiteillä.   

Yrityskauppoja ja työpaikkoja

KEHITYSJOHTAJA Juha-Martti Kuoppala kertoi, että yrityskaupat ovat viime aikoina tuoneet vauhtia kaupungin elinkeinoelämään.

Ruukki osti enemmistöosuuden Piristeel oy:stä, joka siirtyi Finn-Powerilta vapautuneeseen kiinteistöön. Norjalainen Kavli osti Härkiksen taustalla olevan Verso Foodin koko osakekannan. MSK Group kävi puolestaan Keski-Euroopassa ostamassa Matecin ja tähtää Euroopan johtavaksi liikkuvien työkoneiden turvaohjaamoiden sopimusvalmistajaksi.

–Kävimme Kauhavan kehittämistoimikunnasta Piristeelillä vierailulla. Ruukin kanssa solmittu yhteistyökuvio oli näkynyt siellä heti kansainvälistymisenä ja vientinä. Henkilöstömäärä oli kasvanut 10 prosenttia viime vuodesta, ja todennäköisesti samalla tavalla mennään tulevaisuudessa.

Toiveissa on, että Härmän torni -hanke etenee tänä vuonna.

–Siinä on joitain sopimusasioita vielä selvitettävänä, mutta toteutuessaan sen myötä syntyy 50–60 hoitoalan työpaikkaa.

Avoimia työpaikkoja oli helmikuun alussa hänen mukaansa 630. Tarvetta on erityisesti teknologiateollisuudessa.

–Esimerkiksi Piristeelillä, Temeranilla, KJH-Compilla, Härmän CNC-koneistuksella ja Suomen kanttauspalvelulla on isompaa tarvetta. Teknologiateollisuudessa on jo jonkinasteista työvoimapulaa. Sitä yritetään taklata te-toimiston rekrytointikoulutuksella, työperäisellä maahanmuutolla ja oppilaistosyhteistyötä tiivistämällä, hän sanoi. –Myös sote-alalla on jo pitkään tarvittu tekeviä käsiä. Eniten kaivataan sairaanhoitajia, ohjaajia ja lähihoitajia. Avoimia paikkoja on esimerkiksi Attendolle, Tukenaan ja Kaksineuvoiselle.

Kaupunki tukee tänäkin vuonna nuorten palkkaamista kesäduunituella.

Uusia yrityksiä perustettiin viime vuonna 83. Kuoppala sanoi, että uusia yrityksiä nousee vuodessa yleensä 70–100 riippuen siitä, paljonko alueen firmat rekrytoivat.

–Siinä on jonkin verran sarjayrittäjiä ja kiinteistöyhtiöitäkin, eli kaikki eivät ole uusia yrittäjiä. Pääsääntöisesti ne ovat toiminimiyrittäjiä ja pienempiä yrittäjiä, jotka työllistävät itse itsensä.

Paljonko yrityksiä lopetetaan?

–Kyllä niitä lopetetaankin, mutta lopettamisen tilastointi ei ole aivan yhtä luotettavaa kuin perustamisen. Mutta Kauhavan yrityskanta on ollut siinä 1 400–1 500 tietämillä aika monta vuotta. Aloittaneita on enemmän kuin lopettaneita.

Tapahtumat tuovat matkailijoita

KAUHAVALAISIA tapahtumia on tänä vuonna luvassa poikkeuksellisen paljon.

Kesällä tulossa on esimerkiksi herättäjäjuhlat sekä Suomen ilmailuliiton päälentonäytös, joka tuonee Kauhavalle kaikki uudet hävittäjäehdokkaat. Vaikka kaupunki ei ole niitä järjestämässä, se tukee niitä taloudellisesti. Molempiin odotetaan yli 20 000 kävijää.

Kulttuuriohjaaja Maria Kuikka kertoi, että pianisti Iiro Rantala saatiin esiintymään LSK Business Parkiin maaliskuussa. Hänen konserttinsa nimi My Finnish Calendar viittaa Suomen neljään vuodenaikaan, joista hän on saanut innoituksen sävellyskokonaisuuteensa.

–Se on kulttuuripalveluiden tämän vuoden todennäköisesti suurin tapahtumasatsaus. Odotamme häneltä hauskaa ja leppoisaa konserttia, sillä hän on hyvin yleisöläheinen ihminen, Kuikka sanoi.

–Onnelan kesäteatterin ensi kesän suursatsaus on Pieni pyhiinvaellus -näytelmä, joka nähdään osana herättäjäjuhlien oheisohjelmaa. Se on teatterin kantaesitys herännäisyydestä kertovasta klassikkoelokuvasta, Maaria Koivula-Talkkari lisäsi. –Sen dramatisoi ja ohjaa alahärmäläislähtöinen teatteritaiteen maisteri Juha Ekola.

Sivuluisurock järjestetään Kortesjärven markkinaviikonloppuna toista kertaa.

–Sekä markkinoiden että Sivuluisurockin tapahtuma-alue tulee todennäköisesti vaihtumaan kirjaston viereiselle entisen S-marketin parkkialueelle, Juha-Martti Kuoppala sanoi. –Kaupunki neuvottelee yrittäjien kanssa pitempiaikaista vuokrasopimusta, jolla siitä saataisiin kortesjärveläisten tapahtuma-areena.

KUOPPALA laski, että yksinään PowerParkissa käy joka vuosi 300–400 000 matkailijaa ja erilaisissa tapahtumissa sen lisäksi yhteensä sata tuhatta.

–Matkailijat kuluttavat Kauhavalla rahaa joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja, ja kesäisin jaossa oleva potti vain kasvaa joka vuosi, kun uusia tapahtumia tulee, hän sanoi.

Se näkyy myös majoitusmäärien kasvuna. Viime vuonna tilastoista erottuivat erityisesti kartingin MM-kisat.

–2019 Kauhavalla oli 145 000 yöpymistä, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Toki kotimaan matkailussa vuodet eivät ole veljiä, mutta suunta on kasvava, hän sanoi. –Meillä on 2 100 vuodepaikkaa. Majoituskapasiteettia saisi erityisesti sesongin aikana olla enemmän.

Tonttejakin tarjolla

KAUPUNKI kertoi tekevänsä paljon töitä myös asumisen viihtyvyyden eteen. Mäki-Hannuksen asuntoalueella keskustassa haluttiin päästä tekemään kauppoja sormet syyhyten. Ennakkovarauksia alettiin ottaa vastaan viime viikolla.

Sen lisäksi myös Kantolan aluetta raviradalle menevän Päätien varressa kaavoitetaan Alahärmässä tämän vuoden aikana.

–Sielläkin on haettu samanlaista mäkistä ja metsäistä aluetta. Tuntuu, että ihmiset kiinnostuvat nyt sellaisista peltojen sijaan, joten on hyvä, että saadaan sellaisia myyntiin, tekninen johtaja Antti Hakola sanoi. –Rakentaminen alkaa 2021, mutta sinnekin on jo myönnetty rakennuslupia poikkeusluvilla.

Rakennustarkastaja Maria Annala kertoi, että tonttikampanjalla saatiin viime vuonna kaupaksi 30 tonttia. Monena aiempana vuonna kaupunki on myynyt niitä alle kymmenen.

–Oli yllätys, että se oli niin iso sykäys, koska tontin hinnan osuus ei ole oikeasti niin merkittävä rakentamiseen ryhtymisessä täällä Kauhavalla.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.