Älkää hävittäkö meidän seurakuntataloamme!

IHAN aluksi, kun käsittelen seurakuntaan ja uskontoon liittyviä asioita, en nosta itseäni enkä osoita ketään.

Alkuviikosta uutisoitiin THL:n tekemä tutkimus Suomen sisäilmaongelmista kouluissa. Pelkistettynä siinä oli kolme silmiinpistävää havaintoa:

1. Hetikään kaikki haju- ja muut haitat eivät estä rakennuksen käyttöä.

2. On tutkittu erittäin vähän sitä, mistä ilmaongelmista on ihmiselle terveydellistä haittaa.

3. Hyvin usein syynä on rakennuksessa olevan ilmastointijärjestelmän puutteellinen huolto.

Pari varmaa esimerkkiä tuosta viimeisestä. Taitaa olla aikaa parikymmentä vuotta, kun Lapualla pantiin valtion virastotalo homeongelman takia käyttökieltoon. Lapualaisyrittäjät ostivat talon, halvalla, puhdistivat ilmastoinnin, ja rakennus on edelleen käytössä ja käyttökelpoinen.

Kauhavan Ylikylän, Huhmarkosken koulu pantiin käyttökieltoon, kyläläiset ostivat sen. Mukana oli ilmastoinnista ymmärtävä henkilö, hän putsasi sen ja talosta tuli kylälisille hyvä kokoontumispaikka vuosikymmeniksi.

KORTESJÄRVEN kappeliseurakunnan jäsenmäärä on noin 1 600 henkeä. Kirkon penkeissä istuu tavallisena pyhänä Jumalapalveluksessa 20–30 henkeä.

Sitten pari huomiota kirkkopyhistä, Jumalanpalveluksista, joilla on jokin järjestöön tai yhdistykseen liittyvä teema. Muutama viikko sitten oli maataloustuottajien kirkkopyhä. Tilaisuudessa ei pakollisten toimijoiden lisäksi ollut kuin muutama eläkkeellä oleva entinen maanviljelijä. En osoita tällä ketään, totean vain tosiasian.

Eläkeyhdistyksen kirkkopyhässä oli ja on kirkko puolillaan. Ihmiset tulevat kirkkoon silloin, kun siellä luetaan kirkkovuoden aikana poisnukkuneet ja sytytetään kynttilät.

TIETYSTI minä umpikortesjärveläisenä tykkäisin, että meillä olisi uusi uljas talo kirkonmäellä. Mutta, kuka ja mihin sitä tarvitaan?

Niin sanottu kirkkoherranvirasto on ja pysyy Kauhavan seurakuntatalolla, virallinen asiointi pysyy keskitettynä, sitä mikään talo millään paikkakunnalla miksikään muuta.

Sitten papin, kappalaisen työskentelytilat. Sen, mitä pappi ehtii pysähtyä toimillaan, on ihan sama missä päin kirkonmäkeä tämä tila on. On netit, on kännykät, on Facebook, nämä toimivat missä vain. Tähän ei kallista seurakuntataloa tarvita.

Diakoniatyö on viranhoidossa yhden ihmisen työtä, piste voi olla ja on sama missä se on.

Lasten kerho ja seurakunnan nuorisotyö ovat lohkoja, joissa pitää tietysti olla puhtaat hyvät tilat. Kun tuo viereen tuleva uusi koulurakennus on suunnitteilla ja rakennetaan, niin tehtäköön siihen johonkin osaan tämä tilat. Ja onhan uusi päiväkotikin suunnitteilla, vaihtoehtoisesti siihen tilat tätä toimintaa varten.

MIHIN toimintaan seurakuntataloa käytetään nyt ja tulevaisuudessa? Miesten piiri kokoontuu, kirkkokuoro harjoittelee, eläkeyhdistys kokoontuu kerhoon 8–10 kertaa vuodessa.

Hautajaisten muistotilaisuuksia järjestetään varmaan keskimäärin joka toinen viikonloppu.

Sillä, onko seurakuntatalon ilma hyvää tai huonoa, ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, kun suurin osa hautauksista on ns. hiljaisia hautauksia.

Minulla ei toki ole kattavaa tutkimusta taloa käyttävien ihmisten hengitysongelmsista, mutta usein kuitenkin kyselen siitä. Ja vielä ei ole vastaan sattunut yhtään seurakuntalaista, joka ei ole pystynyt seurakuntatalossa järjestettyyn tilaisuuteen tulemaan huonon sisäilman takia.

Olen ollut 11 vuotta paluumuuttajana Kortesjärvellä. Käyn usein kirkossa, ja joka kerta siellä istuessani minulle tulee yskänkohtauksia, mutta ei koskaan seurakuntatalossa. Tuntemuksieni perusteella ei kirkkoa pidä sulkea, mutta ei jonkun tuntemuksen ja mittauksen perusteella myöskään seurakuntataloa siksi, kun jonkun nenään haisee.

Seurakunnan jäsenistä kirkkokuoron jäsenet ovat viettäneet näiden vuosikymmenten kuluessa eniten aikaa tässä seurakuntatalossa. Kuoron jäsenistä on ollut parhaimmillaan kolmesta viiteen yli 90-vuotiasta. Heidän ikänsä ja kuntonsa todistavat, että talo on terveellinen paikka laulaa jatkossakin.

Jaa juttu: