Ettei yhtäkään kylää tai kuntalaista unohdettaisi

Kunnan ja kolmannen sektorin kokous keräsi 60 osallistujaa yhteiskoulun auditorioon.
KUNTA kutsui kolmannen sektorin toimijat kokoon avatakseen keskustelua kylien kehittämishankkeista sekä mahdollisen yhteisen kyläsote-mallin alulle panemiseksi. Tilaisuus kokosi 60 keskustelijaa yhteiskoulun auditorioon 14. marraskuuta.

Kunnanjohtaja Sami Gustafsson muistutti, että kuntakenttä on kovilla ja kuntien rahat vähissä, mutta Vimpelissä etsitään strategia ja keinot kehittää kyliä ja kuntaa systemaattisesti. –Ainuttakaan kylää eikä kuntalaista saa unohtaa.

Kunnassa aiotaan perustaa 35 000 euron kylien kehitysrahasto, josta kylien ja järjestöjen kehittämishankkeiden kuntaosuuksia voitaisiin kattaa.

Seuraavassa kunnan ja kolmannen sektorin kokouksessa järjestetään work shop, jossa Gustafsson toivoo kylien ja yhdistysten esittävän, missä ja millaisina näkevät itsensä viiden vuoden kuluttua, ja mitkä ovat niiden kärkihankkeet. Samalla yhdistykset tekisivät suunnitelmat ja tavoitteet vähintään vuodelle 2021 saakka, että kunnan budjetissa voitaisiin ennakoida mahdollisia tarpeita. –Voisimme yhdessä pohtia, mistä projekteihin saataisiin rahoitusta. Mukaan voitaisiin kutsua rahoittajien edustusta.

Aisaparin rahahanat sulkeutuvat väliaikaisesti, koska EU:n kuusi vuotta kestävä budjetti- ja rahoituskausi on päättymässä. Rahoitusta kylien hankkeille on jaossa vielä ainakin tammikuun loppuun mennessä jätetyille hakemuksille. Uuden rahoituskauden alku saattaa viivästyä brexitin takia.

Gustafsson esitti yhteistä vuosikelloa yhdistysten ja järjestöjen toiminnalle, mikä myös edistäisi järjestelmällisempää yhteistyötä.

KUNNANJOHTAJA lanseerasi tilaisuudessa kyläsote-mallin. Hän totesi, että kolmas sektori tulisi nähdä enemmän ammattimaisena toimintana. –Näissä toimijoissa on valtavasti energiaa, intoa, ammattitaitoa ja osaamista. Haluan kartoittaa sitä, pystyttäisiinkö järjestötoimintaa hyödyntämällä saada vanhustenhoitoon lisäkäsiä.

Vanhusten määrä Suomessa on suurempi kuin koskaan, mikä nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. – Olen huolissani yli 65-vuotiaiden tekemien itsemurhien määrästä Suomessa. Jo pelkästään se, että joku pistäytyy kahvilla, on merkityksellinen asia. Toivoisin, että Vimpeli olisi esimerkillinen paikka, jossa vanhus saisi asua kotona mahdollisimman pitkään ja häntä tuettaisiin ja autettaisiin yhteisöllisesti. Auttamisen tahto on näkynyt täällä niin sanotusti vimpeliläisyytenä, ja jos tämä saataisiin systematisoitua ja organisoitua, saataisiin varmasti tehokas järjestelmä.

Apu olisi vapaaehtoispohjalta tavallisiin arkisiin asioihin, seuran pitoon ja lamppujen vaihtamiseen, koska hoitoammattilaisten aika on rajallista. Toimintaa koordinoimaan tarvittaisiin vastuuhenkilö. –Hallitusohjelmassa kotihoidon tukeminen on nostettu esille, joten toimintaan on todennäköisesti saatavilla rahoitusta. Voisiko jokaisessa kyläyhdistyksessä olla vaikka oma sote-vastaava, kysyi Gustafsson esitellessään ideaansa yhdistyksille. –Tämä voisi olla pilotti, jonka voisi monistaa valtakunnallisesti.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.