Särkikylän suurkosteikko avattiin virallisesti Avoimet kylät -päivänä

Kosteikkoprojektissa mukana olleet Yrjö Vertanen, Simo Mäkelä ja Lauri Tähtinen sekä urakoitsija Matti Kirsilä (toinen vas.) poseerasivat ennen nauhan virallista leikkaamista.
Särkikylän suurkosteikko avattiin virallisesti lauantaina, osana valtakunnallista Avoimet kylät -päivää.

SÄRKIKYLÄN suurkosteikko avattiin virallisesti lauantaina, osana valtakunnallista Avoimet kylät -päivää.

–Hyvältä vaikuttaa, ainakin tässä vaiheessa, sanoi nauhan leikannut, kosteikkoprojektia ajanut Lauri Tähtinen lopputuloksesta. –Pellonojatkin ovat kuivat.

Kosteikko perustettiin umpeenkasvaneen Särkijärven tilalle rantapeltojen viljelyolosuhteiden parantamiseksi.

Järvi kuivattiin osittain 60-luvulla. Silloin tarkoituksena oli luoda lisää viljelymaata. Kuivatus kuitenkin epäonnistui: jäljelle ei jäänyt järveä, mutta ei jäänyt kuivaa maatakaan.

Muisto oli painanut kyläläisten mieltä vuosikymmeniä. Lopulta toimeen tartuttiin vuonna 2016 valmistuneiden tilusjärjestelyjen jälkimainingeissa.

KOSKA järven palauttamiseen entiseen loistoonsa ei olisi ollut mahdollista saada tukea, salaojateknikko Väinö Lukkarinen laati samana vuonna suunnitelman suuren kosteikon perustamisesta.

Ely-keskus hyväksyi Lukkarisen suunnitelman sellaisenaan ja myönsi projektiin sataprosenttisen tuen, 557 000 euroa. Haku osui oikeaan saumaan: elyllä oli rahaa käytettävissä ja pyrkimys tehdä kosteikkoja.

Ely kuitenkin toimii niin, että laskut pitää maksaa ensin, ja vasta kuittia vastaan saa hakea rahaa. Ennen kuin ely-tuki ropsahti tilille, Tähtinen ja toinen projektin puuhamies Simo Mäkelä menivät hatut kourassa kunnantalolle hakemaan aloitusrahaa. Heille annettiin 100 000 euroa korottomana.

PROJEKTI oli iso, ja tekijöitä pelotti, saadaanko se vietyä loppuun ja pitävätkö aikataulut.

–Se oli yksi syy, minkä takia kosteikkoa yritettiin tehdä myös sateisena kesänä 2017. Ely-keskus määräsi meille aikataulun, jolloin sen piti viimeistään olla valmis, kertoi Mäkelä.

Työt valmistuivat takarajaan mennessä, puolentoista vuoden jälkeen kesällä 2018, mutta helppoa se ei ollut. Kaivuuolosuhteet olivat olleet sateisena kesänä 2017 äärimmäisen haastavat. Kaivinkoneiden alla oli ponttoonit. Seuraavana kesänä taas oli niin kuivaa, että pohja halkeili.

Kosteikkoa esiteltiin Järviseudun Sanomille viimeksi joulun tienoilla. Silloin Simo Mäkelä totesi, että jos viime kesän kuivuus olisi ollut etukäteen tiedossa, miehet olisivat hakeneet lisäaikaa, ja rahaa olisi säästynyt suuria summia.

–Kyllä seuraava tehtäisiin halvemmalla, Mäkelä nauroi silloin. –Mutta se on jossittelua. Pääasia on, että se on valmis ja rahat riittivät.

VALMIILLA kosteikolla on myös virkistyskäyttöä: siellä on tällä hetkellä pitkospuut ja kaksi laavua, ja kolmaskin laavu on rakenteilla. Patikoijat ovat kiertäneet kosteikkoa ympäröivää, viiden kilometrin mittaista penkkaa, ja laavuilla yöpymistäkin jotkut ovat kokeilleet.

–Mulla on sellainen kuva, että kevään ja alkukesän aikana täällä on ollut ihmisiä liikkeellä ihan päivittäin, Mäkelä kertoi avajaisissa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.