Reppu selkään ja menoksi

Kollaasi Jamin luonto-ohjaajaopiskelijoiden luontopäikkäreiltä. Kuva: Virpi Turja
Vimpeliläissyntyinen, Alajärven Luoma-aholla asuva Virpi Turja nauttii aktiivisesta elämästä. Juoksuharrastus vei hänet luontoon, ja luonto-rakkaus opiskelemaan luonto-ohjaajaksi Jamissa. Se puolestaan poiki uuden työpaikan.

PIKKUSISKONI totesi joskus, että sinulla on varmaan ADHD. Ehkä vähän onkin, naurahtaa Virpi Turja.

–Vapaapäiväksikin pitää aina olla joku suunnitelma. Siinä on opettelemista, että ottaisi vähän rennommin, mutta rentoudun paremmin metsässä kuin kotisohvalla.

Menevän ja aktiivisen ihmisen paras luontoelämys on olla metsässä yksin, ilman aikataulua, kulkea minne nenä näyttää, rauhassa kävellä ja tutkia, kuunnella ääniä. Istua juomaan kahvit, katsella pilviä ja puiden liikettä, luonnon pieniä ihmeitä.

–Nykypäivänä on tärkeää olla ilman aikataulua. Muutamakin tunti metsässä ilman kellon seuraamista auttaa irtaantumaan arjen kiireistä.

Hitaampaa hengästyttää jo Virpin aktiviteettien luetteleminenkin: juoksu, saliharjoittelu, geokätköily, patikointi, avantouinti, valokuvaus, villasukkien kutominen ja lukeminen. Arkea täyttävät myös perhe: lapset Roosa-Maria, Roni ja Ronja sekä lemmikkieläimet: koira, kissat ja puput. Lisäksi perheeseen kuuluu tämän lukuvuoden ajan kiinalainen vaihto-oppilas. Lisää vilskettä Turjan huusholliin saadaan vielä toukokuussa koiranpennun muodossa.

–Rottweilerimme Pina on jo 12-vuotias, ja vaikea päätös lähestyy. Nyt meille tulee pentu, jonka Pina ehtii toivottavasti opettaa talon tavoille. Tämän jässikän aion ottaa karhuvahdiksi retkilleni, kunhan se varttuu.

VIMPELISTÄ kotoisin oleva Virpi Turja, omaa sukua Ahonen, opiskeli ensin parturi-kampaajaksi.

–Minulla oli Vimpelissä oma yritys. Muutimme mieheni Jannen kanssa Luoma-aholle vuonna 2000 ja siirryin Mäkelä Alulle töihin. Rakensimme tänne oman talon 2006. Kun vuorotyö alkoi tympiä, halusin tehdä jotain, mistä tykkään.

Turjalla oli oma lemmikkikauppa Paavolantorilla jonkin aikaa.

 –Kivijalkakaupat eivät vain ikävä kyllä enää lyö leiville. Minua kysyttiin Supermarketiin töihin ja olinkin siellä huhtikuun alkuun asti.

Viime syksynä Turja aloitti Jamissa opiskelun luonto-ohjaajaksi. Kun hänelle selvisi, mitä koulutus pitää sisällään, kiinnostus heräsi heti.

–Päätin lähteä mukaan, vaikkei koulutuksesta ikinä olisi mitään hyötyä Alajärvellä. Ei se oppi ikinä mene hukkaan. Ja tavallaan se poikikin heti uutta, olen työn aloittanut Kuortaneen Urheiluopiston liikuntahotellin kioskilla. Jossain vaiheessa pystyn hyödyntämään opintojani siellä. Kesäksi olen luvannut mennä Vimpeliin töihin, äidin grillille. On se mukava, että töitä riittää…

Ensimmäisen kouluvuoden aikana ovatkin tullut tutuksi moottorisahaus, eläimet kanoista lehmiin, paju- ja risutyöt sekä retkeily melonnasta metsäsuksiin ja lumikenkiin. Luvassa on vielä ensi lukuvuoden aikana kirkkovenesoutua, pyöräilyä, puukontekoa, Lapin reissu ja paljon maastoruokailuja.

JOTTEI elämä kävisi liian helpoksi, erilaiset haasteet tuovat mukavaa vaihtelua. Virpi aloittikin vuoden vaihteessa sekä nuku yö ulkona kerran kuussa- ja juokse vuodessa 1000 kilometriä -haasteet.

–Kaikkia mukavia juttuja kannattaa kokeilla, hän virnistää.

–Jotain haastetta pitää aina olla, itsensä voittamista. Jos ei pysty, ei sekään ole maailmanloppu.

–Talvi oli kyllä itsensä voittamista noiden öiden kanssa. Yövyin tammikuussa kaverini kanssa laavulla Kurejoella 26 asteen pakkasessa.

Kotipihassa hän on nukkunut iglussa, lumikuopassa, riippumatossa ja teltassa. 

–Tein iglun ihan huvikseni kotona, samalla se meni jää- ja lumitöiden oppimistehtävästä.

–Juoksuhaaste on lähtenyt vähän hitaasti käyntiin. Tykkään polkujuoksusta, ja kun talvella oli paljon lunta, tuli hiihdettyä enemmän. Villasukkajuoksuakin kokeilin, se oli ihan hauskaa. Laitoin kolmet sukat päällekkäin suojaamaan jalkoja. Paras keli sille hommalle on vähintään 10 pakkasastetta, muuten lumi alkaa paakkuuntua sukkiin kiinni.

INNOSTUS luontoon syveni juoksuharrastuksen myötä.

–Havahduin siihen, missä oikein asunkaan, täällä on niin hienoja paikkoja ja upeaa luontoa!

Hänen lempipaikkojaan ovat Kiiskisen peltoaukeat, Nöpölän ranta Ojajärvellä ja Paalijärven maastot.

–Hirmukorvessa on aina rauhallista juosta ja upeat maisemat. Siellä on merkattu reitti Kellaripuron kautta Pyhävuorelle ja laavu, ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka.

Ideoita ja haaveita versoo sitä mukaa lisää kuin uusia aluevaltauksia ehtii tehdä.

–Pohdin, juoksisinko ensi vuoden Nuts-juoksussa sittenkin 55 kilometriä. Haluaisin myös käydä kaikissa Suomen kansallis- ja luonnonpuistoissa. Viisi on jo käyty. Kesällä lähdemme Kevolle vaeltamaan kaveripariskunnan kanssa.

Uusiin haasteisiin hän tarttuu jatkossakin aina mahdollisuuksien mukaan. Ne pitävät mielen virkeänä.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.